Hae sivustolta
TIEDOTTEET
 

Museoiden, orkestereiden, teattereiden ja festivaalien hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Suomen museoliiton toimisto Annankadulla Helsingissä. Tanja Salonen / SML

Kulttuuriin on panostettava enemmän

Kulttuuri on kannattava investointi kansalaisten henkisen, terveydellisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Festivaali-, museo-, orkesteri- ja teatteritoiminta tavoittavat vuosittain Suomen väestölukuun nähden kansainvälisessä vertailussa huomattavan suuren määrän kävijöitä. Taide- ja kulttuuripalvelut ovat vielä nykytilanteessa helposti saavutettavia suuressa osassa Suomea, mutta tilanne voi muuttua, jos negatiivista rahoituskierrettä ei katkaista. Kahdella edellisellä hallituskaudella toteutuneiden lukuisten kulttuurin tukiin kohdistuneiden leikkausten johdosta todellisia uhkia saavutettavuudelle ovat kulttuuripalveluiden taloudellisen kynnyksen nousu sekä alueellisen tarjonnan vähentyminen.

Viime vuosina Euroopassa on nähty esimerkkejä kulttuuripolitiikasta, jossa taiteen ja kulttuurin merkittävät hyvinvointivaikutukset yhteiskunnalle on otettu vakavasti, ja kulttuuriin on päätetty panostaa enemmän. Esimerkkejä tästä ovat Ruotsin merkittävä kulttuurirahoituksen tasokorotus vuonna 2018, Tanskan sitoutuminen korottamaan kulttuuribudjettiaan vuosina 2019–2022 ja Saksan johdonmukainen kulttuuribudjetin kasvatus jo vuodesta 2013, joka edelleen jatkuu vuonna 2019.

Suomen on pystyttävä kulttuuripolitiikassa parempaan kuin jatkuvaan kulttuurin tukien leikkaamiseen. Hallitusohjelmaan 2019–2023 on siksi kirjattava sekä yleinen tavoite lähteä johdonmukaisesti kehittämään kulttuurin rahoitustasoa vähintään kohti yhtä prosenttia valtion budjetista että yksilöitävä tarkemmin kohteet, joihin lisärahoitus seuraavalla hallituskaudella kohdistetaan.

YHTEISET TAVOITTEET


1. Kulttuurin valtionosuusalojen rahoitusjärjestelmän uudistus on valmisteltava loppuun, ja siihen on varattava riittävät resurssit.

Keväällä 2018 on päätetty museoiden valtionosuusuudistuksesta ja esittävien taiteiden rahoituksen osauudistuksesta. Muilta osin lakiesitys on jatkovalmistelussa. Uudistustyö on kaikilta osin saatettava valmiiksi ja uudistustoimenpiteisiin on varattava valtion talouden suunnitelmassa riittävät resurssit. Esittävien taiteiden uudistamiseen tarvitaan 20 miljoonaa euroa.

2. Kulttuurin VOS-alojen ja festivaalien rahoitus on korjattava vastaamaan kustannuskehitystä.

VOS-uudistus ei auta kulttuurialoja, jos perusrahoituksen tasoa ei korjata. Kulttuurin valtionosuusalojen ja festivaalien rahoitustaso on jäänyt rajusti jälkeen yhteiskunnan kustannuskehityksestä vuoden 2011 jälkeen. Valtionosuuksiin kohdistettuja säästöjä ja indeksijäädytyksiä on kahden hallituskauden ajan kirjattu pysyvinä negatiivisina muutoksina opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain pykälään 35a, vuoteen 2018 mennessä yhteensä 23 miljoonaa euroa. Kulttuurin valtionosuusrahoituksen ja festivaalirahoituksen taso on korjattava vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä vastaavasti kuin tehtiin VOS-tukien indeksikorjausohjelmassa vuosina 2008–2010.

3. Arpajaisverolain uudistamisessa on edettävä harkitusti, ja Veikkauksen vahva asema kotimaisessa pelimarkkinassa on turvattava.

Arpajaisverolain uudistamisessa uusien pelihaittojen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden valinta ja aikatauluttaminen on suunniteltava niin, että Veikkauksen pelitoiminta ja sen tuotto-odotukset eivät tarpeettomasti kärsi. Pahimmillaan uudistuksen vaikutukset voivat olennaisesti heikentää Veikkauksen asemaa. Veikkausvoittovarat ovat nykyhetkellä korvaamattoman tärkeä selkäranka kotimaisen kulttuurirahoituksen kokonaisuudessa. Jos Veikkauksen asemaa lähdetään järjestelmällisesti heikentämään, on vastaavasti tehtävä suunnitelma nykyisen veikkausvoittovaroilla katetun kulttuurirahoituksen osuuden kattamisesta budjettivaroilla.


SEKTORIKOHTAISET TAVOITTEET


Teatterit

1. Kansallisteatterin valmistelussa olevaan remonttiin on varauduttava valtion talouden suunnitelmassa seuraavalle hallituskaudelle.

2. Tanssin talon rahoitus on ratkaistava ja uudelle toimijalle varattava sen tarvitsemat resurssit.

Rahoitusratkaisu on ratkaistava kestävällä tavalla viimeistään tulevan hallituskauden alussa, jos ratkaisua ei ole saatu tehtyä jo kevääseen 2019 mennessä. Rahoituksen käynnistymiseen on varauduttava riittävällä lisäresurssilla valtion talouden suunnitelmassa. Uusi kotimaisen ja kansainvälisen tanssin tuotantotalo käynnistää toimintansa merkittävänä uudentyyppisenä esittävän taiteen kentän ammattitoimijana näillä näkymin vuonna 2021.

3. Näyttelijänkoulutus Tampereen yliopistolla tulee turvata selkeällä aluepoliittisella linjauksella.

Koulutus- ja aluepoliittisesti on tärkeää, että korkeakoulutasoista näyttelijäkoulutusta järjestetään jatkossakin muuallakin kuin Helsingissä.

Museot

1. Museoiden laskennallisten ja toteutuneiden henkilötyövuosien erotus on korjattava.

Museoiden valtionosuuden perusteena olevien henkilötyövuosien ja toteutuneiden henkilötyövuosien kuilu on kestämätön, etenkin jos valtionosuusuudistus toteutuu museoiden osalta hallituksen esityksen mukaisesti. VOS-henkilötyövuosien määrä on 1183, kun VOS-museoiden toteutuneet henkilötyövuodet ovat yli 1800. Henkilötyövuosien kuilu on pahentunut 2010-luvulla toteutettujen leikkausten vuoksi. Lisärahoitustarve on 8,5 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosikuilun repeämisen lisäksi rahoituksen vahvistamisen tarvetta lisää museoiden tehtävien laajentuminen elinkeino-, opetus- ja sosiaali- ja terveyspalvelusektoreille.

2. Museoiden kokoelmavarantojen digitointia ja digitoitujen kokoelmien saatavuutta ja käyttöä on edistettävä.

Tämä edellyttää investointitukea uusiin kokoelmahallintajärjestelmiin sekä digitoitujen materiaalien uudet käyttötavat mahdollistaviin teknologioihin, mm. lisätyn todellisuuden (AR) ja keinotodellisuuden (VR) tuottamisessa.

3. Museologian professuuria ja siihen liittyvän yliopistotasoista opetusta on vahvistettava sekä tuettava museologian oppimateriaalien uudistamista.

4. Museoiden on tuettava ilmastonmuutoksen hidastamiseen liittyvissä tavoitteissa sekä ilmastonmuutoksen seurausten ehkäisemisessä.

Orkesterit

1. Valtakunnallisen orkesteriverkon valtionosuusleikkausten on loputtava.

Leikkausten on loputtava, jotta orkesterit voivat toteuttaa laadukasta ja monipuolista toimintaansa osana suomalaista musiikki-ilmiötä.

2. Orkestereiden kiertuetoiminnan edellytykset on turvattava koko maassa.

3. Digitaalisten sovellusten kehittämistä on tuettava saavutettavuuden parantamiseksi.

4. Korkea-asteen musiikkikoulutukselle on turvattava riittävän monipuoliset toimintaedellytykset.

Festivaalit

1. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema festivaalipoliittinen ohjelma on otettava festivaalien kehittämisen tiekartaksi.

Jo joulukuussa 2016 julkaistu toimintaohjelma Taide- ja kulttuurifestivaalit – vahvistuva kulttuurinen voimavara sisältää seitsemän konkreettista strategista linjausta vuosille 2017–2025, ja ne kaikki on toteutettava seuraavan hallituskauden aikana.

2. Festivaalien valtiontukea on korotettava.

Festivaalien valtiontuki ei enää pitkään aikaan ole heijastanut alan todellista merkittävyyttä, ja sektorin valtiontuki on aika nostaa vastaaman alan todellisia tarpeita.

3. Talkootyöläisten asema festivaaleilla on turvattava.

Talkootyöläisten käyttö on vakiintunut ja tärkeä osa festivaalien järjestämistä. Heidän asemansa on jatkossakin turvattava erityisesti niin, etteivät verotuskäytännöt tule esteeksi vapaaehtoisten osallistumiselle festivaalityöhön.

Hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023 (PDF)

Yhteystiedot

FINLAND FESTIVALS
Kalevankatu 30, 00100 Helsinki
p. 040 5515 752, info@festivals.fi / www.festivals.fi

SUOMEN MUSEOLIITTO
Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki
040 166 2816, museoliitto@museoliitto.fi  / www.museoliitto.fi

SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY
Kalevankatu 30,00100 Helsinki
40 594 3079, info@sinfoniaorkesterit.fi / www.sinfoniaorkesterit.fi

SUOMEN TEATTERIT RY
Meritullinkatu 33 G 2, 00170 Helsinki
040 153 1415, info@suomenteatterit.fi / www.suomenteatterit.fi

Suomen museoliitto 22.2.2019