Suomen museoliiton jäsenkyselyn tuloksia
Kehittääkseen Museoliiton toimintaa kartoitettiin jäsenten kokemuksia ja odotuksia liiton toiminnasta. Jäsenkyselyyn oli mahdollista vastata sekä postitse ja Internet-sivuilla. Kysely lähetettiin jäsenpostituksena 235 museolle ja siihen vastasi 74 museota.
Vastaukset jakautuivat
museotyypeittäin
Kulttuurihistoriallinen museo 32
Erikoismuseo 19
Taidemuseo 14
Yhdistelmämuseo 7
Luonnontieteellinen museo 2
Edunvalvonta
Mitä asioita pidät
edunvalvonnassa keskeisimpänä?
Museoalan merkityksen korostamista yhteiskunnassa pidettiin
tärkeänä. Valtionosuusjärjestelmän turvaaminen ja siihen liittyvien taloudellisten
resurssien lisäämistä pidettiin keskeisenä edunvalvonnassa. Museotyön tunnetuksi
tekeminen päättäjien ja lainsäädännön suuntaan. Lausunnot ja kannanotot
valtiotason sekä kuntatason suunnitelmiin ja päätöksiin ovat olennaisen
tärkeitä. "Viktigt att satsa på museipolitisk/kulturpolitisk bevakning
(lagstiftning, riksdagens arbete etc). Museernas roll inom samhällsplaneringen
bör stärkas!"
Miten Museoliiton
edunvalvontaa tulisi painottaa?
Alaa koskevien ajankohtaisten ja keskeisten kysymysten
esille tuominen ja esillä pitäminen. Painopiste siihen, että museot eivät ole
kuluja tuottavia laitoksia, jotka rullaavat paikoillaan, vaan toimijoita, jotka
tuottavat paljon erilaista abstraktia hyvää, joka kertautuu eikä katoa. Museoliiton
tulee ylläpitää toimivia yhteyksiä ja tehdä uusia avauksia. Vaikuttamista median
kautta voisi olla enemmän. Painopisteen pitäisi olla koko alan kehittämisessä.
Mitä museoalan kehittämiskysymyksiä
pidät tällä hetkellä tärkeimpänä?
Museosta tulisi kehittää voimakas ja houkutteleva brändi.
Edunvalvontaa mahdollisissa lomautuskysymyksissä, museoiden
yhdistämiskysymyksissä sekä yleinen edunvalvonta siinä, että museoille
tarkoitetut valtionosuudet myös tulisivat museoiden käyttöön. Valtionosuusjärjestelmän
edelleen kehittäminen ja turvaaminen museoille sekä digitaalisten ja Internet
palvelujen edelleen kehittymisen turvaaminen. Kokoelmayhteistyö ja KDK-hanke
(Kansallinen digitaalinen kirjasto). Digitalisointi, kokoelmien liikkuvuus,
yhteensovittaminen eri museoiden kesken, päällekkäisyyden purkaminen,
kansainvälinen yhteistoiminta, näyttelyiden kierrättäminen ympäri maata. Museoalan
ja museotyön tunnettuuden ja arvostuksen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Kestävän
kehityksen ohjelmia sekä käytännönläheisyyttä niiden toteuttamisessa. Laajasti
nähtyä saavutettavuusajattelua (yleisön kohtaaminen ja sisällöllinen
saavutettavuus) sekä museopedagogisen ajattelun kehittäminen koettiin
tärkeäksi.
Koulutus
Miten koulutustarjonta
kohtaa museonne henkilökunnan koulutustarpeet?
Monet koulutuksista ovat peruskoulutusta alalle eli sopivat
vähän aikaa alalla olleille. Ehdotuksina koulutusteemoiksi jo pidempäänkin
museossa työssä oleille voisivat olla kulttuuriympäristön vastuualueet
2010-luvulla - markkinointi- ja viestintä sekä varainhankinta.
Museomestarikoulutukselle olisi kysyntää, muuten tarjonnasta on löytynyt
sopivia kursseja tarpeisiimme. Koulutuksen hyödyntämistä ovat rajanneet
koulutusmatkoista johtuvat kulut. Erityisen hyvinä pidettiin yleisötyöhön ja
museopedagogiikkaan sekä perustyöhön (kokoelmat, museotekniikka) liittyviä
koulutuksia. Koulutustarjonta on vastannut hyvin henkilökunnan tarpeita. Hyviä verkkokursseja.
Minkälaisista
teemoista haluaisitte enemmän koulutusta?
Toivottiin museon rahatalouden hoitoon ja avustusten
hakemiseen liittyviä kursseja sekä markkinointikursseja. Näyttelytekniikan
uudet ratkaisut esim. valaistussysteemit ja turvallisuuskysymykset kiinnostaisivat.
Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät tehtävät ja ongelmat.
Asiasanoitus, markkinointi ja mainonta, tiedottaminen, taloushallinto,
tekijänoikeudet. Museologian syvempiä keskustelufoorumeita. Kuva-arkistojen
koulutustilaisuuksia. Museomestarin koulutus olisi kovin ajankohtainen.
"Museipedagogik på svenska. Marknadsföring för mindre museer med nya medier på
svenska."
Mitkä koulutuksen
toteutumismuodot soveltuvat parhaiten museollenne (seminaari, kurssi jne.)?
Yhden päivän koulutustapahtumaa kannatti 71,2 % vastaajista.
Kahden päivän koulutusta suosi 38,4 %. Lähipäivien, etätyöskentelyn ja
verkkokurssin yhdistelmää piti parhaiten museolleen soveltuvana 39,7 %.
Verkkokurssia jossa ei lähitapaamista suosi 24,7 % vastaajista.
Muut mitkä?
Käytännön museotyön koulutusta eri ammattiryhmille jonkun
museon yhteydessä, jolloin tutustuttaisiin kyseisen museon työhön,
toimintatapoihin ja tiloihin. "Era utbildningar är genomgående för dyra för små museer och
ordnas oftast i huvudstadsregionen. Blir dyrt att komma från mindre orter.
Ingenting ordnas på svenska."
Viestintä
Mitä odotat
Museoliiton viestinnältä?
Museoliiton viestinnältä toivottiin ajankohtaisuutta ja voimakasta
museoiden esille tuomista. Toivottiin enemmän yhteyksiä mediaan päin ja
monenlaisiin viestimiin esim. Kunta-lehteen vetävä juttu museoalasta. Museoalan
yhteisten kannanottojen esille tulo ja näkyminen mediassa - keskustelun
herättäjä - museoalan yhteiskunnallisen merkityksen esille nostaminen mediassa koettiin
aina vain tärkeämpänä. Toivotaan ajankohtaista tietoa museoista ja niiden
näyttelyistä - näkyvyyttä eri medioissa, muuallakin kuin museopiireissä -
tietoa ulkopuolisille - avoimuutta.
Mitkä ovat tärkeimmät
tietolähteet?
Kysymykseen vastasi 70 museota. Juliusta piti tärkeimpänä tietolähteenään 37
vastaajaa, verkkosivuja 28, museopostia 21, Museo-lehteä 18. Sähköposti sai 11
mainintaa ja jäsenkirje viisi.
Minkälaista tietoa
kaipaat lisää?
Edunvalvonnasta ja lakimiespalveluista kaivattiin lisää
tietoa. Toivottiin opastusta avustusten hakemisessa. Museo-lehteen kaivattiin juttuja
suuren maailman tuulista. Toivottiin kävijätutkimuksia hiukan useammin ja museotrendi-tutkimuksia.
Tietoja muiden museoiden arjesta ja käytännöistä. Taidemuseoalasta erityisesti
ja alan kansainvälisestä kehityksestä yleensä toivottiin tietoa.
Museo-lehti
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kesä- ja talvinumerot on
tarkoitettu museoalan asiakaslehdiksi. Kaksi muuta ammattinumeroiksi.
Museolehteä luki 98,6 % jäsenkyselyn vastaajista. Vastaajista
1,4 % ei lukenut Museo-lehteä.
Syinä lukemattomuuteen
olivat :
Paljon ammattimuseoita ja palkattua henkilöstöä koskevaa
asiaa, joista vapaaehtoisvoimin hoidettavat museot eivät hyödy. Selailen, en
varsinaisesti lue - sisältö ei ehkä kolahda minulle. Joskus kädet ovat niin
täynnä työtä, että aika ei aina riitä. Luemme lehteä mielellämme, mutta sen
saavutettavuudessa on parantamisen varaa. Epäselvää on se, mikä on ajateltu
Museo-lehden kohderyhmäksi.
Museo-lehden
saatavuutta pyritään edistämään jakelua
kehittämällä. Lukisitko Museo-lehden mieluiten?
Kysymykseen vastanneista 79,7 % lukee Museo-lehden mieluiten
työpaikalla.
Kotiin kannettuna 23 % ja verkkolehtenä Internetissä 14,9 %
vastaajista.
Minkälaisia
aihepiirejä toivoisit Museo-lehdessä käsiteltävän?
Tavallisten työntekijöiden arkea laman keskellä. Näyttelyprojekteja
ja niiden kehittelyä, ajankohtaista tietoa museoalasta ja museokuulumisia
naapurimaista. Kansainvälisyyttä, näyttelyraportteja, käytännön juttuja tyyliin
näyttelyrakentaminen suunnittelusta avajaisiin. Eri museoiden toiminnan
esittelyä. Ulkomaisten museokohteiden esittelyä.
Julius
Museoliiton jäsenlehti Juliusta luki kyselyyn vastanneista
94,6 %. Sitä ei lukenut
6,8 %. Syitä Juliuksen lukemattomuuteen oli, ettei lehden
ilmestyessä sisältö ollut enää ajankohtainen ja tieto oli saavuttanut lukijan
jo toista kautta. Osa museoiden henkilökunnasta ei tuntenut ollenkaan Juliusta.
Lehti tuli toimistolle, eikä kiertänyt museon muissa toimipisteissä. Juliusta
pidettiin vaikeasti lähestyttävänä eikä lehden ulkoasu houkutellut tarttumaan
lehteen.
Museoalan ajankohtaisista asioista Juliuksen kautta tietoa oli saanut 87,1 % vastaajista. 12,9 % ei ollut saanut Juliuksesta ajankohtaista tietoa museoalasta. Lisää tietoa kaivattiin käynnissä olevista kehityshankkeista esim. näyttely- tai taidekasvatushankkeet ja museotoiminnan eri osa-alueisiin liittyvistä hankkeista.
Vuoden 2010 aikana
Julius-lehti tullaan korvaamaan osittain / kokonaan
sähköisellä uutiskirjeellä, jonka jäsenmuseoiden työntekijät
voivat tilata sähköpostiinsa. Pidätkö uudistusta hyvänä?
Uudistusta hyvänä piti 64,3 % vastaajista. Sitä vastusti
48,6 %. Uudistusta vastustaneissa oli yhdeksän vastausta, joissa oli vastattu
sekä kyllä ja ei. Uudistuksella olisi siis puolensa ja puolensa.
"Periaatteessa kannatan ilman muuta sähköiseen viestintään siirtymistä jo paperinsäästöllisistä syistä. Ongelma vain on sähköpostin valtava määrä ja kaiken hukkuminen sinne. Julius on ollut hyvä viedä kahvipöytään, jossa käytännössä kaikki kahvittelijat ovat siihen vähin erin tutustuneet. Käytännön kokemuksesta tiedän, että uutiskirjeet hyppää yli ja kuvittelee palaavansa myöhemmin - eikä koskaan palaa."
Verkkoviestintä
Miten toivoisit
Museoliiton kehittävän nettisivuja (museoliitto.fi ja museot.fi ja
verkkoviestintää?)
Museoliiton verkkoviestinnältä toivottiin ajankohtaisuutta.
Museoliitoin sivujen arveltiin kiinnostavan ehkä eniten ammattilaisia ja niitä
voisi kehittää yleisöystävällisemmiksi ja sen myötä vaikuttaa ihmisten
mielikuviin museoista. Sivujen tunnettuutta olisi hyvä lisätä vaikka jollain
kampanjalla. Verkkosivujen ruotsin- ja englanninkielen versioita toivottiin
laajemmiksi.
"Stora brister i svenska versionen av sidorna. Endast liten
grundinformation fås på svenska. Ingen information på svenska om t.e.x. de
lokala museerna och evenemang mm. Vi är ändå ett tvåspråkigt land. Ni tycks
heller inte tycka att det är viktigt för utlänningar att läsa om våra museer,
eftersom det finns ganska litet material på engelska."
Sivustojen uudistusta pidettiin hyvänä asiana ja sen
katsottiin selkeyttävän huomattavasti museot.fi-sivujen käyttöä. Toivottiin
että sivujen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota.
Miten toivoisit
kehitettävän Museopostia ja Näyttelypostia?
Museopostin nopeaa ja laajaa jakelua arvostetaan.
Museopostissa on usein museoiden tiedotteita, jotka eivät koske/kosketa kaikkia.
Toivottiin enemmän harkintaa tiedotteiden lähettäjiltä. Pidettiin hyvänä, että
näyttelyt ovat näyttelypostissa. Museopostin ja näyttelypostin jakoa pidettiin
toimivana. Museopostiin kaivattiin alan keskustelua.
Palvelut
Minkälaisia palveluita
toivoisit Museoliitolta saavasi?
Toivottiin lakimiespalveluita, harjoittelupaikkojen välitystä,
kontakteja palvelujen tarjoajiin (tietoja referensseistä). Konsultointiapua
ongelmatapauksissa ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Museoliiton palveluna
pidettiin ensisijaisesti edunvalvontaa: sekä alan suhteen että tarvittaessa
kannanottoina alueellisiin tai omaa museota koskeviin tilanteisiin: näissä
tärkeää on ajantasaisuus, selkeys, ärhäkkyys ja byrokraattisuuden poissaolo.
Toivottiin laajaa tiedottamista best practices -asioista: kuka tekee/on tehnyt
mitä, millaisia kokemuksia on ollut. Tukea esim. kamppailuissa kuntatyönantajan kanssa. Jo olemassa
olevien palveluiden kehittämistä pidettiin tärkeänä.
Mitä Museoliiton
markkinointitarkoituksessa järjestettyjä yhteishankkeita pidät tarpeellisena?
Vastaajista 85,7 % piti Valtakunnallista museoviikkoa
tärkeänä.
Sähköinen näyttelykalenteri oli tärkeä 80 %:lle
vastanneista. Vuoden museojulkaisukilpailu keräsi taakseen 55,7 %:n
kannatuksen ja Kirjamessut 37,1 % kannatuksen.
Millä tavoin toivoisit
Museoliiton markkinoivan museoita?
Museoliiton
toivottiin profiloituvan valtakunnan tiedotusvälineissä. Toivottiin
kansainvälistä markkinointia. Markkinointiponnistukset alan puolesta pitäisi
kohdentaa rahoittajiin, kuntiin eli tahoihin, jotka mahdollistavat museoiden
toiminnan. Museoiden medianäkyvyyttä parantamalla, museoiden yleisemmällä
markkinoinnilla, museoiden, niiden osaamisen ja tehtäväkentän tunnetuksi
tekemisellä. Saisikohan museoita näkymään enemmän telkkarissa? Kysyttiin.
Haluaisitko muuttaa
jotain Museoliiton toiminnassa? Mitä?
Toivottiin toimintaa myös maakunnissa, ei yksistään
Helsingissä. Aloitteellisempaa roolia keskustelujen avaajana toivottiin. Liitto
voisi tulla enemmän julkisuuteen ja pitää museoiden puolta. Useammin kantaa
tärkeisiin asioihin - julkisia kannanottoja - enemmän näkyvyyttä.
Onko tahoja, joiden
kanssa toivoisit Museoliiton kehittävän yhteistyötä?
Mitkä?
Yhteistyötahoina mainittiin: julkaisuvälineet, ravintola- ja
matkailuala, liike-elämä, koulut, kulttuurin tallentajat - kirjastot ja
arkistot, Kuntaliitto. Kotiseutuliittoa ja Museovirastoa pidettiin luontevina
kumppaneina. Samarbete med turismorganisationer för marknadsföring och
produktutveckling. Samarbete med Suomen kotiseutuliitto och Finlands svenska
hembygdsförbund - viktigt även med tanke på samarbete med icke-professionella
museer.