Museoliiton lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi 2009
Hallituksen vuoden 2009 budjettiesitys pitää sisällään museoiden
valtionosuuden nostamisen toisen vaiheen määrärahan. Määrärahojen
kasvaessa valitettavaa sen sijaan on, että vain muutama kaupunki on
ohjannut valtionosuuden nousun taidelaitostensa toimintaan.
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2009 pitää
sisällään porrastetun, toisen vaiheen määrärahan museoiden
valtionosuuden nostamiseksi todellisia kustannuksia vastaavalle
tasolle. Tämä on todettava erittäin myönteisenä.
Henkilötyövuosia ei esitetä lisättäväksi. Museoiden osalta on
rahoituksen ulkopuolella 433 valtionosuuskriteerit täyttävää
henkilötyövuotta.
Vuoden 2009 alusta voimaan tulee uusi museolaki, jonka mukaan
valtionosuuden edellytyksenä on kaksi päätoimista museoammatillista
työntekijää. Pääosa niistä museoista, joilla on ollut vain yksi
päätoiminen työntekijä, on siirtymäkauden aikana saavuttanut
lakiuudistuksen kriteerit. Henkilötyövuosikiintiö ei kuitenkaan anna
mahdollisuutta saada toista työntekijää valtion rahoituksen piiriin.
Museoammattilaisten osaaminen ja asiantuntemus luovat hyvät
edellytykset monipuolisten kulttuuripalvelujen tuottamiselle.
Henkilötyövuosien rahoitus turvaa ammattitaitoisen työvoiman säilymisen
museoissa.
Valitettavaa on, että kuntatasolla taidelaitosten toimintaan
tarkoitettu valtion panostus ei kohtaa tarkoitustaan. Opetusministeriön
seurantaryhmän mukaan vain muutama kaupunki on ohjannut valtionosuuden
nousun laitostensa budjetteihin. Yli puolella kasvuprosentti on
miinusmerkkinen tai nolla. Kiinteät kustannukset, palkat ja vuokrat
vievät 80 % museoiden budjeteista. Vuosia jatkuneet määrärahojen
supistukset ovat viemässä pohjan toiminnalta. Tämä näkyy myös museoiden
käyttöasteessa, kun näyttelytoiminta ja kokoelmien aktiivinen ylläpito
lamaantuvat. Vaikeina aikoina olisi kuntalaisille tarjottava
hyvinvointia ja elämäniloa kulttuurista.
Kuntaliitosten myötä ammatillisesti hoidetuille museoille lankeaa
vastuu myös liitoskuntien muista, lähinnä pienistä kotiseutumuseoista
sekä kuntien taidekokoelmista. Toiminta- ja hoitomäärärahat eivät
kuitenkaan siirry museoiden tai kokoelmien mukana, vaan uudet kokoelmat
ja rakennukset joudutaan liittämään vastuuseen joutuvien museoiden
budjettikehyksiin. Uhkana on, että maamme rikas kotiseutumuseoverkosto,
jolla nykyisessä kunta-alan murrosvaiheessa on vahva paikallista
identiteettiä kantava merkitys, rappeutuu hoidon puuttuessa.
Siirtymävaiheessa liitoskuntien koriseutumuseoiden ja taidekokoelmien
pelastamiseksi tulisi voida osoittaa harkinnanvaraista valtionapua
vastuuseen joutuville ammattimuseoille.
Myönteisenä hallituksen esityksestä on todettava, että
kulttuuriperinnön digitointiin ohjataan määrärahoja, samoin
kulttuurivientiin. Kulttuuriviennin näkökulma ei kuitenkaan saa olla
vain välittömään taloudelliseen hyötyyn tähtäävää. Kulttuurivaihtoa on
myös tuettava ja sille luotava kasvun edellytyksiä. Se pohjustaa
myönteistä Suomi-kuvaa sekä lisää tunnettuutta ja luo perustan, jolta
kaupallisen vientitoiminnan kasvattaminen voi tapahtua.
Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti opetusministeriö
ehdottaa, että Valtion taidemuseolta vähennetään kuusi henkilötyövuotta
ja Museovirastolta kymmenen. Kulttuurin merkitys kasvaa kiihtyvällä
vauhdilla ja siihen myös kulttuurivientihankkeella halutaan vastata.
Sen menestymisen mahdollisuudet edellyttävät kuitenkin
kulttuuripolitiikkaa, jonka resursointi on riittävää.
Tuottavuusohjelman henkilövähennykset eivät kohtaa opetusministeriön
tavoitteita kulttuuriviennin kehittämisessä.
Helsingissä 14.10.2008
Suomen museoliitto -
Finlands museiförbund ry
Heikki Talvitie, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri