Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Museoliiton lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi 2009

Hallituksen vuoden 2009 budjettiesitys pitää sisällään museoiden valtionosuuden nostamisen toisen vaiheen määrärahan. Määrärahojen kasvaessa valitettavaa sen sijaan on, että vain muutama kaupunki on ohjannut valtionosuuden nousun taidelaitostensa toimintaan.

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2009 pitää sisällään porrastetun, toisen vaiheen määrärahan museoiden valtionosuuden nostamiseksi todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle. Tämä on todettava erittäin myönteisenä.

Henkilötyövuosia ei esitetä lisättäväksi. Museoiden osalta on rahoituksen ulkopuolella 433 valtionosuuskriteerit täyttävää henkilötyövuotta.

Vuoden 2009 alusta voimaan tulee uusi museolaki, jonka mukaan valtionosuuden edellytyksenä on kaksi päätoimista museoammatillista työntekijää. Pääosa niistä museoista, joilla on ollut vain yksi päätoiminen työntekijä, on siirtymäkauden aikana saavuttanut lakiuudistuksen kriteerit. Henkilötyövuosikiintiö ei kuitenkaan anna mahdollisuutta saada toista työntekijää valtion rahoituksen piiriin. Museoammattilaisten osaaminen ja asiantuntemus luovat hyvät edellytykset monipuolisten kulttuuripalvelujen tuottamiselle. Henkilötyövuosien rahoitus turvaa ammattitaitoisen työvoiman säilymisen museoissa.

Valitettavaa on, että kuntatasolla taidelaitosten toimintaan tarkoitettu valtion panostus ei kohtaa tarkoitustaan. Opetusministeriön seurantaryhmän mukaan vain muutama kaupunki on ohjannut valtionosuuden nousun laitostensa budjetteihin. Yli puolella kasvuprosentti on miinusmerkkinen tai nolla. Kiinteät kustannukset, palkat ja vuokrat vievät 80 % museoiden budjeteista. Vuosia jatkuneet määrärahojen supistukset ovat viemässä pohjan toiminnalta. Tämä näkyy myös museoiden käyttöasteessa, kun näyttelytoiminta ja kokoelmien aktiivinen ylläpito lamaantuvat. Vaikeina aikoina olisi kuntalaisille tarjottava hyvinvointia ja elämäniloa kulttuurista.

Kuntaliitosten myötä ammatillisesti hoidetuille museoille lankeaa vastuu myös liitoskuntien muista, lähinnä pienistä kotiseutumuseoista sekä kuntien taidekokoelmista. Toiminta- ja hoitomäärärahat eivät kuitenkaan siirry museoiden tai kokoelmien mukana, vaan uudet kokoelmat ja rakennukset joudutaan liittämään vastuuseen joutuvien museoiden budjettikehyksiin. Uhkana on, että maamme rikas kotiseutumuseoverkosto, jolla nykyisessä kunta-alan murrosvaiheessa on vahva paikallista identiteettiä kantava merkitys, rappeutuu hoidon puuttuessa. Siirtymävaiheessa liitoskuntien koriseutumuseoiden ja taidekokoelmien pelastamiseksi tulisi voida osoittaa harkinnanvaraista valtionapua vastuuseen joutuville ammattimuseoille.

Myönteisenä hallituksen esityksestä on todettava, että kulttuuriperinnön digitointiin ohjataan määrärahoja, samoin kulttuurivientiin. Kulttuuriviennin näkökulma ei kuitenkaan saa olla vain välittömään taloudelliseen hyötyyn tähtäävää. Kulttuurivaihtoa on myös tuettava ja sille luotava kasvun edellytyksiä. Se pohjustaa myönteistä Suomi-kuvaa sekä lisää tunnettuutta ja luo perustan, jolta kaupallisen vientitoiminnan kasvattaminen voi tapahtua.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti opetusministeriö ehdottaa, että Valtion taidemuseolta vähennetään kuusi henkilötyövuotta ja Museovirastolta kymmenen. Kulttuurin merkitys kasvaa kiihtyvällä vauhdilla ja siihen myös kulttuurivientihankkeella halutaan vastata. Sen menestymisen mahdollisuudet edellyttävät kuitenkin kulttuuripolitiikkaa, jonka resursointi on riittävää. Tuottavuusohjelman henkilövähennykset eivät kohtaa opetusministeriön tavoitteita kulttuuriviennin kehittämisessä.


Helsingissä 14.10.2008

Suomen museoliitto -
Finlands museiförbund ry

Heikki Talvitie, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 17.10.2008