Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Museoliiton lausunto tekijänoikeudesta osaamistaloudessa

Euroopan komission julkaisemat vihreät kirjat ovat asiakirjoja, joiden tarkoituksena on käynnistää unionin tasolla erityisiä aiheita koskevia keskusteluja. Niissä asianomaisia osapuolia (organisaatioita ja yksityishenkilöitä) kannustetaan osallistumaan neuvotteluihin ja keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Nyt käsiteltävänä on Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa, josta myös Suomen museoliitto on jättänyt lausunnon.

Opetusministeriö on pyytänyt halukkaita esittämään kirjallisen lausuntonsa 7.10.2008 mennessä Euroopan yhteisön komission 16.7.2008 julkaisemasta Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa (KOM (2008) 466 lopullinen) -konsultaatioasiakirjasta. Komissio pyytää halukkailta kommentteja asiakirjasta 30.11.2008 sähköpostiosoitteeseen markt-dl@ec.europa.eu.

Vihreässä kirjassa esitetään useita EU-lainsäädäntöä koskevia kysymyksiä. Sen taustalla on tavoite tiedon ja osaamisen levityksen edistämisestä tutkimuksen, tieteen ja opetuksen käyttöön verkkoympäristössä.

Kuten vihreän kirjan alussa todetaan, tekijänoikeuksien suojelu on välttämätöntä luovalle henkiselle työlle. Sillä turvataan teosten tekijöiden ja tuottajien asianmukainen korvaus luovasta työstään. Tasapuolisuus nykyisissä säädöksissä tekijöiden korvausten ja tuotteiden levittämisen välillä on määritelty rajoituksin, jotka koskevat kirjastojen, arkistojen ja museoiden sekä toimintarajoitteisten palvelua.

Direktiivin todetaan antavan jäsenvaltioille runsaasti liikkumavaraa rajoitusten soveltamiseen kansallisessa lainsäädännössä. Kuitenkin Suomen implementoinnin kansainvälisessä arviossa todetaan, että Suomen tiukat lainsäädännön ratkaisut aiheuttavat informaatioresurssien alikäytön riskin.

Yleisesti Vihreästä kirjasta voi todeta, että museoiden kysymykset ovat pääasiallisesti jääneet käsittelyn ulkopuolelle. Museoiden aineisto ja rajoitusten tarpeet poikkeavat kirjastojen ja arkistojen kysymyksistä. Keskeinen ongelma museotoiminnassa on aineiston saataville (näkyviin) saattaminen, harvemmin sen säilyttäminen.

Orvot teokset

Suomalaisten museoiden kokoelmissa on runsaat 20 miljoonaa valokuvaa, jotka ovat pääasiassa karttuneet lahjoituksina perikunnilta sekä perhealbumeina. Ne sisältävät paljon keskeistä kulttuurihistoriaa. Näiden valokuvien tekijänoikeuksia on lähes mahdotonta selvittää, koska lahjoittajatkaan eivät ole aina selvillä kuvaajista tai kuvien alkuperästä. Tästä syystä oikeudenhaltijoiden määrän arviointi ja jäljittäminen on lähes mahdotonta. Tämä muodostaa ongelman Suomen lainsäädännössä ehdotetulle lisensioinnille. Sama ongelma koskee museoita myös kansainvälisesti.

Opetus ja tutkimuskäyttö

Direktiivin mukaan poikkeusten soveltamisen ratkaiseva peruste on opetuksen ja tutkimuksen ei-kaupallinen käyttö. Kansalliselle lainsäädännölle on annettu laaja harkintavalta poikkeuksen soveltamisessa. Suomen lainsäädännön mukaan museoammattilaisilla ja tutkijoilla ei ole oikeutta selata kuvallisia dokumentteja toisten museoiden kokoelmista saadakseen tarvitsemaansa tietoa tutkimusta, opetusta tai näyttelysuunnittelua varten. Paikan päälle on fyysisesti matkustettava.

Pääosa museoiden kokoelmista sijaitsee varastoituna olosuhteiltaan säädellyissä ja turvallisuudeltaan suojatuissa tiloissa. Pääsy säilytystiloihin on tutkijalle tai opettajalle mahdotonta ilman museohenkilökunnan mukanaoloa. Tämä puolestaan aiheuttaa kohtuutonta resursointia. Varastoituja teoksia ei myöskään saada tuottavaan käyttöön, koska niitä ei tunneta. Siksi museoiden kokoelmien saavutettavuus digitaalisessa muodossa on kokoelmien käyttöön saamiselle ensiarvoisen tärkeää. Tasapuolisuus tekijöiden ja käyttäjien välillä ei nykyisessä lainsäädännössä toteudu.

Direktiivin muutostarpeet

Suomen lainsäädännössä sivistyksellinen ja opetuksellinen toiminta on jätetty sopimuslisensioinnin varaan. Suomen museoliiton näkemys on, että sopimuslisenssisäännös ei riitä takaamaan museoiden toimintaedellytyksiä. Perustehtävät tulisi turvata lainsäädännöllä eikä käytännöllä, joka on altis sopijaosapuolten tahtotilalle ja muille epävarmuustekijöille.

Jotta museoihin talletettua kansallista kulttuuriperintöä voitaisiin hyödyntää "osaamistaloudessa", tulisi museoilla olla lakiin perustuva oikeus tallentaa kokoelmansa digitaalisessa muodossa saavutettavaksi ja käytettäväksi opetus- ja tutkimustarkoituksiin sekä oikeus välittää digitoituja aineistojaan museoiden kesken. Kokoelmiin sisältyvien teosten käyttö kaupallisiin tarkoituksiin olisi luvanvaraista ja korvausvelvotteista.

Ellei tämä toteudu kansallisen lainsäädännön puitteissa, tulee direktiiviä tältä osin kehittää.


Helsingissä 7.10.2008

Suomen museoliitto -
Finlands museiförbund ry

Heikki Talvitie, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 8.10.2008