Suomen museoliiton, Finland Festivals ry:n, Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n lausunto kulttuurisetelistä

Opetusministeriö

Kuulemistilaisuus 6.2.2008 verovapauden laajentamisesta koskemaan kulttuuriseteliä

Kirjallisena kommenttina asiaan lausumme seuraavaa:

Esitämme, että työryhmän ehdotus tuloverolain 69§:n muuttamisesta kuuluisi näin:
"Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään myös työnantajan tarjoamia omaehtoiseen osallistumiseen tarkoitettuja kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Tässä momentissa kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan käyntiä museossa, teatterissa, oopperassa, konsertissa, taidenäyttelyssä, tiedekeskuksessa tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tilaisuudessa. Kulttuurina pidetään myös osallistumista ohjatulle toiminnalliselle taidekurssille. Liikunnalla tarkoitetaan henkilön omaehtoista liikuntaharrastusta tai osallistumista ohjatulle liikuntakurssille. Edellytyksenä on, että etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä.

Perusteluja:

1) Hankkeen käynnistäjien (Finland Festivals ry, Suomen Museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen Teatterit ry) lähtökohtana oli verovapaan kulttuurisetelijärjestelmän luominen liikuntasetelin rinnalle. Järjestelmän tarkoituksena olisi kannustaa työntekijää pitämään aktiivisesti hyvää huolta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan ja vireydestään. Koska terve ja aktiivinen työntekijä on työantajan etu, motivoi se työnantajaa osallistumaan järjestelmän hoitoon. Samalla setelit tuovat työnantajalle etua kilpailtaessa hyvästä työvoimasta. Taustalla on ajatus ihmisestä kokonaisuutena, henkisesti ja fyysisesti aktiivisena kansalaisena

2) Asiaa pohjustaneessa Sundin selvityksessä arvioitiin hankkeen taloudellista ja verotuksellista vaikutusta ja todettiin, että lisääntyvä kulttuuripalvelujen käyttö kompensoisi setelien välittäjän aiheuttamia lisäkuluja ja että rajattuna hanke ei myöskään olisi verotulojen supistumisen mielessä merkittävä.

3) 24.1.2008 annetussa opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksessa katoaa mielestämme omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuriharrastukseen ohjaavan setelijärjestelmän idea, kun ehdotuksessa laajennetaan seteli koskemaan urheilutapahtumia. Urheilun massatapahtumat eivät mielestämme kuulu tämän järjestelmän piiriin. Sellaiseen toimintaan yrityksillä on jo olemassa erilaisia yrityslippu- ja muita käytäntöjä. Setelillä pyritään ohjaamaan ihminen pitkäjänteiseen toistuvaan omaan osallistuvaan harrastukseen. Tämä on ollut myös liikuntasetelin alkuperäinen idea. Liikuntasetelillä ei ole voinut maksaa urheilutapahtumien pääsymaksuja. Haluamme, että tämä vaihtoehto poistetaan myös tästä esityksestä.

4) Kaiken elokuvantoiminnan sisällyttäminen kulttuuriseteliin on problemaattista. Elokuvataide sinänsä on verrattavissa muihin taidealoihin ja sitä vastaan emme suinkaan ole. Sen sijaan tulee pohtia, onko verovaroin tuettava kansainvälisiä elokuva-alan suuryhtiöitä ja levittäjiä. Ylipäätään verotuksella tuettu mahdollisimman laaja yritystuki ei ole järjestelmän tarkoitus, vaan kohdassa 1. mainittu työtekijän hyvinvoinnin ylläpito. Selvityksessä todettiin myös siinä esitetyn mallin mahdollistavan valtiovallan joidenkin yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden edistämisen. Rajattu kulttuurisetelien käyttö olisi kytköksissä myös kansallisen kulttuurin lähtökohtaan ja valtion tavoitteelliseen kulttuuripolitiikkaan.

5) Kulttuuri- ja liikuntasetelien vuosittaisen maksimiarvon arvon määritteleminen lakiin 400 euroksi on hankala hinnantarkistustarpeiden vuoksi. Taso on nyt hyvä ja se voitaneen kirjata perusteluosaan siten, että hintaa tarkistetaan määräajoin.

Helsingissä 7.2.2008

Finland Festivals ry / toiminnanjohtaja Kai Amberla
Suomen Museoliitto ry / pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen
Suomen Teatterit ry / toimitusjohtaja Matti Holopainen

puolesta
Aila Sauramo / Suomen Sinfoniaorkesterit ry, toiminnanjohtaja