Suomen museoliiton lausunto luovuusstrategian raportista
Suomen museoliiton lausunto opetusministeriölle kommentointikierroksella olleisiin luovuustrategian osatyöryhmien raportteihin raportista Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä, Opetusministeriön julkaisuja 2005:35.
Kolme puheenvuoroa luovuuden näkökulmasta -raportissa huomioidaan
perustellusti taiteen ja kulttuurihistorian merkitys luovuuden
pontimena ja ehdotetaan keinoja näiden merkityksien vahvistamiselle.
Toimenpide-ehdotuksissa museot ovat luovuuden valmiina areenoina
kuitenkin jääneet hyvin vähäiselle huomiolle, jopa unohtuneet. Tämä
näkökulma tulisi ottaa näkyvästi huomioon yhteistyöryhmän työssä.
Museoiden
kannalta Kolme puheenvuoroa luovuuden näkökulmasta sisältää monia
tarttumapintoja niiden toimintaan. Esimerkiksi Luovat ympäristöt,
luvussa 2. kohdan 3. esitys on, että kehitetään suomalaisen kulttuurin
ja luovuuden opetuspaketti ja vastuutetaan tehtävään Vapaan
sivistystyön yhteisjärjestö. Suomalaiset museot olisivat tässä myös
erittäin luonteva ja varteenotettava toimija ja yhteistyökumppani. Kun
Suomessa on asukaslukuun verrattuna tiheä museoverkosto, muodostaa se
resurssin, jota voitaisiin luovuusohjelmaan liittyvillä hankkeilla
hyödyntää. Korkeasti koulutettu ammatillinen museoverkosto on laaja ja
ulottuu eri alueille, joten asiantuntemus ja saavutettavuus on kautta
maan saatavilla.
Oman kulttuurihistorian tunnetuksi tekeminen
luovien voimavarojen varantona ja käyttövoimana on museoille haaste,
jonka esilletuomiseen on syytä panostaa entistä monipuolisemmin. Samoin
suurtapahtumiin ja suurmiehiin keskittyvän kouluopetuksen rinnalla
museoiden kulttuuriperintökasvatus tuo laajemmin esiin elämän ja arjen
todellisuuksien monipuolisuutta. Vaikka museon ja koulun vuorovaikutus
on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt mm. Suomen Tammi -hankkeen
kautta, voitaisiin museoita vielä laajemmin ja integroituneemmin
käyttää kouluopetuksen tukena.
Kulttuuri- ja luonnonympäristöjen
tuntijana ja muuttuvan ympäristön tallentajina sekä tutkijoina
kulttuurihistorialliset ja luonnontieteelliset museot ovat keskeisiä
rakennetun ja luonnonympäristön historian, kehityksen ja identiteetin
asiantuntijoita. Taidemuseoiden toiminta puolestaan edistää visuaalisen
ympäristön ymmärtämystä. Tätä asiantuntemusta tulisi
yhdyskuntasuunnittelussa käyttää hyödyksi entistä aktiivisemmin. Kuten
raportissa todetaan, monia kaupunkikeskuksia nykyisin ohjailee ja
näivettää standardimainen kauppakeskusrakentaminen.
Mielenkiintoinen
ajatus on edelleen Luovat ympäristöt, luvun 2. kohdan 5. esitys
vanhojen luovien ratkaisujen elvyttämisestä, jossa todetaan, että
kokeilumielessä pitäisi elvyttää Kansanvalistusseuran 1800-luvun
kattojärjestökonsepti ja kokeilla jonkin paikkakunnan
kulttuurilaitosten ylläpitämistä eräänlaisen "seuran" toimesta.
Rahoitus tulisi osin valtion budjettivaroista, osin kunnalta ja osin
seuran itsensä hankkimana. Vastaavanlainen rahoitusmallihan nytkin on
voimassa valtionosuutta saavien kunnallisten kulttuurilaitosten
kohdalla. On vaikea ymmärtää mitä uutta "seuramalli" toisi muuta kuin
ehkä kunnallisbyrokratian vähenemisen ja mahdollisuuden julkiselle
vallalle vetäytyä rahoituksesta nykyistä helpommin.
Luvun Luova
talous, Luovan kulttuurin edistämisen linjauksiin on helppo yhtyä.
Julkista resursointia kulttuurilaitoksille olisi lisättävä, jotta
rahoitus ei kuluisi vain instituutioiden ylläpitoon vaan sitä riittäisi
myös varsinaiseen toimintaan.
Kulttuuriviennin osalta
vaihdannalla voidaan saavuttaa yhtälailla taloudellista
tuloksellisuutta kuin vientituloillakin. Museoalalla asiantuntijuuden
kehittämiseen vientituotteeksi voisi olla monia potentiaalisia
mahdollisuuksia.
Lopuksi Museoliitto haluaa yhtyä raportin
ajatuksiin siitä, että tietoyhteiskuntakehityksessä kulttuurin
merkitystä ei ole vielä riittävästi ymmärretty ja että Tekesin
mahdollisuudet kulttuurituotannon tuotekehityksen tukijana tulisi
hyödyntää nykyistä paremmin.
Suomen museoliitto
Finlands museiförbund
Heikki Talvitie, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri