Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Suomen museoliiton lausunto museolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle.

Suomen museoliitto pitää museolain uudistusta tarpeellisena. On hyvä, että lainsäädännön keinoin pyritään kehittämään museotoiminnan edellytyksiä ja laatukriteereitä.

Vastaavia uudistushankkeita on ollut käynnissä muissakin Euroopan maissa. Museotoiminnan tasoa nostetaan määrittelemällä minimistandardeja, jotka ohjaavat valtion rahoitusta.

Esityksen 1§
Pykälä kuvaa nykyistä monipuolisemmin museoiden yhteiskunnallista tehtävää yhtäältä kulttuuri- ja luonnonperinnön tallentajina ja toisaalta niitä koskevan tiedon tuottajina. Pykälä korostaa myös tiedon saatavuutta.

Esityksen 2§
Pykälä määrittelee museotoiminnan perusedellytykset. Kansainvälisen määritelmän mukaan museo on yleishyödyllinen laitos. Sen kokoelmat ovat pysyvät; niitä ei voi esimerkiksi myydä. Museon toimintaa ohjaavat säännöt, jossa nämä asiat todetaan.

On hyvä, että lakiehdotuksessa kiinnitetään huomiota museon taloudellisiin toimintamahdollisuuksiin ja edellytetään toiminnalta pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Museoita perustettaessa asetetaan tavoitteet ensisijaisesti rakennuksen ja näyttelyn aikaansaamiseen. Toiminnan taloudelliset edellytykset jäävät kuitenkin usein riittämättömälle huomiolle, jopa toiveiden tasolle. Odotukset kävijämääristä ja niiden tuottamasta tulosta eivät aina ole realistisia. Toiveille valtion mukaantulosta saatetaan asettaa liian suuri painoarvo. (Pääsylipputulot kattavat museoiden menoista 7%. Valtionosuuslain piiriin kuuluvista henkilötyövuosista on rahoittamatta 395.)

Museon yhteiskunnalliset tehtävät ovat monipuolistuneet ja laajentuneet merkittävällä tavalla. Dokumentointi ja tutkimus, näyttely- ja julkaisutoiminta, kokoelmien hoito ja digitointi, museon ja koulun yhteistyö, rakennetun ympäristön ja kaavoituksen asiantuntijatehtävät, kulttuurivienti ja matkailu ynnä muut museotoimintaan kohdistetut odotukset edellyttävät monipuolista ammatillista osaamista ja vahvempien yksiköiden syntymistä. Kunnallishallinnon uudistusten myötä on yhä tärkeämpää, että lainsäädännöllä korostetaan ammatillista pätevyyttä.

Museotoiminnan perustehtävä on kulttuuriperinnön tallentaminen. Pääosa vanhimmista kokoelmista on kerätty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kokoelmien säilymiseen sekä niiden tarkoituksenmukaisiin säilytys- ja hoitotiloihin on syytä kiinnittää huomiota myös lainsäädännöllä. Suomalaisen kulttuuriperintö tulee säilyä myös tuleville sukupolville.

Toiminnan ympärivuotisuus ja kokoelmien saatavuus ovat paitsi yleisön myös opetuksen ja tutkimuksen kannalta välttämätön edellytys.

Museolaitostamme on kehitettävä myös laajemmalla kuin kansallisella tai paikallisella perspektiivillä. Suomalaisten museoiden kilpailukykyä maailmalla on vahvistettava. Lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö, kulttuurivienti ja osallistuminen mm. EU:n kulttuuriohjelmiin edellyttävät tasavertaista kumppanuutta. Myös Suomen museolaitoksella tulee olla ammatillista "vaihdanta-arvoa" esimerkiksi kulttuurivientiin liittyvissä kysymyksissä. Lainsäädännön keinoin on syytä kannustaa vahvempien museoyksiköiden syntymistä.

Valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 321 museokohdetta. Näistä 27 museolla on vain yksi ammatillinen työntekijä, mutta useampia henkilötyövuosia (2-9). Kahdeksalla museolla yksi ainoa henkilötyövuosi. Edellisten kohdalla voitaisiin sisäisin järjestelyin lisätä ammatillista vahvuutta ja näin täyttää uuden lain vaatimukset riittävästä määrästä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Yhden henkilötyövuoden museoiden kohdalla seutukunnallinen yhteistyö voisi puolestaan avata uusia mahdollisuuksia, ellei siirtymäkauden aikana työvoiman lisäämiseen löydy taloudellisia edellytyksiä.

Suomen museoliitto
Finlands museiförbund

Heikki Talvitie, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 15.9.2005