Lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä uudeksi museolaiksi

Sivistysvaliokunnalle

Viite: pyyntö asiantuntijakuulemiseen 19.12.2018

Suomen museoliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle museolaiksi ja opetus- ja kulttuuritoiminen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 194/2018)

Lakiesitys huomio museoiden yhteiskunnallisen roolin muutoksen


Hallituksen esitys uudeksi museolaiksi on ajankohtainen ja tarpeellinen. Esityksessä tunnistetaan hyvin museoiden yhteiskunnallisen rooli ja toimintaympäristön muuttuminen sekä muutosten mukanaan tuomat uudistamistarpeet. Lakiesityksessä tunnistetaan hyvin myös museotoiminnan pitkäjänteinen luonne ja tarve museopalvelujen tasapuolisesta saatavuudesta koko Suomessa.

Museolaki ja siihen kiinteästi liittyvä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki on keskeisin museotoiminnan ohjausväline. Tämän vuoksi Suomen museoliitto on tyytyväinen siihen, että museoala sai mahdollisuuden osallistua lain perusteelliseen valmisteluun. Lisäksi on hyvä, että laki huomioi opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä museoalan kanssa tekemän museopoliittisen ohjelman.

Suomen museoliitto on tyytyväinen myös siihen, että esityksessä määritellään lain tavoite ja museotoiminnan tarkoitus ja erikseen ammatillinen museotoiminta ja siihen liittyvät valtionosuuskriteerit. Tämä on huomattava parannus nykyiseen lakiin, joka käytännössä koski vain valtionosuutta.

Suomen museoliiton näkemyksen mukaan olisi tärkeää, että lakiuudistuksella vahvistettaisiin myös yliopistomuseoiden mahdollisuuksia ammatillisen museotoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi järjestelyä, jolla nämä museot tulisivat saman rahoituksen ja ohjauksen piiriin kuin muut ammatilliset museot.

Lakiuudistus edellyttää rahoitusvajeen korjaamista


Museo- ja rahoituslain muutos koskee voimaan tullessaan kaikkia nykyisiä valtionosuusmuseoita. Lain vaikuttavuusarviointi on esityksen mukaan osoittautunut vaikeaksi ja jäänyt pääosin tekemättä. Tämän vuoksi on tärkeää, että laki sisältää vähintään kolmen vuoden siirtymäajan ja siihen osoitetaan riittävä rahoitus, jotta yksittäisillä museoilla on tarvittaessa mahdollista sopeuttaa toimintaansa uuteen rahoitusraamiin.

Esityksen mukaan tuleva valtionosuusrahoitus perustuu henkilötyövuosiin eli samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Tämä on työintensiivisellä museoalalla toimiva ratkaisu, joka tuo vakautta museoiden toimintaan erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Museotoiminnalle tärkeää pitkäjänteisyyttä vahvistaa esityksen sisältämä ratkaisu, jossa museot saavat rahoituksen raamipäätöksen neljän vuoden jaksolle.

Museolain ja rahoituslain uudistamisen jälkeen kaikki nykyiset ja mahdolliset uudet museot hakevat valtionosuuden piirin. Suomen museoliitto katsoo, että lakiesityksessä mainittu rahoituksen läpinäkyvyys edellyttää kaikkien museo- ja rahoituslain kriteerit täyttävien museoiden ottamista valtionosuuden piiriin ja että museoille myönnetään valtionosuudet samoin perustein.

Lakiuudistuksen voimaan tuleminen konkretisoi museoiden valtionosuusrahoitukseen viime vuosina syntyneen alijäämän. Henkilötyövuosien määrä on pysynyt koko 2010-luvun samana eli 1 183:ssa, joka tällä hetkellä kattaa 65 % museoiden toteutuneista valtionosuuskelpoisista henkilötyövuosista. Käytännössä vaje on noin 400 henkilötyövuotta ja rahoituksen osalta noin 12 miljoonaa euroa. Museolakiuudistukseen on tähän mennessä tehdyillä päätöksillä varattu 4 miljoonaa euroa, joka on riittämätön uudistuksen läpiviemiseen ilman, että huomattavasti hankaloitetaan nykyisten valtionosuusmuseoiden toimintaa.

Vastuumuseoiden tehtävät maksettava täysimääräisesti

Toiminnallisesti laki muuttaa eniten nykyisten aluetaidemuseoiden, maakuntamuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden toimintaa. On hyvä, että alueellista ja valtakunnallisista tehtävistä säädetään lain tasolla. Esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee vastuumuseoiden tehtävät ja samalla päättää, minkä verran näihin tehtäviin on kohdennettavissa henkilötyötä korotetulla valtionosuudella. Uudistuksen mukana alueellisten vastuumuseoiden tehtävät lisääntyvät. Uutena ryhmänä niiden vastuulle tulevat kulttuuriympäristöön suojeluun ja hoitoon liittyvät tehtävät.

Vastuumuseoiden tehtävät ja resurssit määritellään neljän vuoden jaksoina, ja jaksojen sisällä resurssi ei reagoi työmäärän muutoksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jaksojen aikana kysynnän ja sen mukaisten tehtävien lisääntyminen on museoiden oman resursoinnin varassa. Mahdollisia ongelmia aiheuttavat vastuumuseoiden lakisääteiset tehtävät, joiden määrää museot eivät välttämättä voi ennakoida tai itse määrätä.

On ristiriitaista, että opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemistä vastuumuseotehtävistä ei makseta täysimääräisesti vaan 85 % laskennallisesta henkilötyökulusta ja valtakunnallisille vastuumuseoille oletetusti samalla rahoitustasolla harkinnan mukaan. Tarvittavien resurssien ja rahoituksen mahdollinen ristiriita tulee vaikuttamaan museoiden haluun ja mahdollisuuksiin ottaa vastuumuseotehtäviä vastaan. Tämän vuoksi Suomen museoliitto esittää, että vastuumuseotehtävien rahoitus toteutuu täysimääräisesti tehtävien vaatimusten mukaan.

Lakiuudistus lisää hallinnollista työtä


Museolaki lisää sekä museoiden että museoiden toimintaa ohjaavien ja valvovien viranomaisten hallinnollista työtä. Laki antaa mahdollisuuden opetus- ja kulttuuriministeriölle huomattavaan harkintavallan käyttämiseen, ja joka neljäs vuosi tehtävät valtionosuusmuseoiden toiminnan arvioinnit lisäävät huomattavasti Museoviraston työtä. Museoiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta on tärkeää, että viranomaisilla on riittävästi resursseja näiden tehtävien tekemiseen. On selvää, että resurssien nykyinen taso ei tähän riitä.

Helsingissä 2.1.2019

Kimmo Levä
pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 8.1.2019

Siirry sivun alkuun