Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Lausunto sivistysvaliokunnalle kuntien kulttuuritoimintaa koskevasta lakiesityksestä

Sivistysvaliokunnalle

Asia: Suomen museoliiton asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta
Viite: HE 195/2018 vp / Asiantuntijapyyntö 16.11.2018


LAKI KUNTIEN KULTTUURITOIMINNASTA OTTAA MUSEOT HYVIN HUOMIOON



Kiitämme mahdollisuudesta lähettää asiantuntijalausunto koskien hallituksen esitystä laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta.

Suomen museoliitto pitää erittäin hyvänä lain lähtökohtaa, jossa määritellään tavoitteeksi kulttuuriin ja taiteeseen liittyvän luovan toiminnan edistäminen ja kaikille väestöryhmille yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaaminen osallistua kulttuuri-, taide- ja sivistyspalveluihin. Tavoite on mahdollista saavuttaa kuntien aktiivisella kulttuuritoiminnalla ja sillä, että kulttuuripalvelujen merkitys ymmärretään kunnan elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin yhtenä tekijänä. Tälle laki kuntien kulttuuritoiminnasta antaa hyvät puitteet.

Lakiesitys nostaa korostetusti esiin kulttuuritoiminnan välinearvon, jossa kulttuurilla halutaan saada aikaan selkeästi mitattavia ja arvioitavia tuloksia erityisesti luovan talouden ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden edistämisessä. Tämä on perusteltua kulttuurin ja kulttuuripalvelujen aikaisempaa laajemman yhteiskunnallisen merkityksen näkökulmasta. Samalla on kuitenkin huomattava, että kulttuurilla on myös itseisarvoinen tehtävä, jonka vaikuttavuutta ei ole mahdollista osoittaa pääosin lyhyelle aikavälille soveltuvilla tulosmittareilla. Hyvä esimerkki museotoiminnan itseisarvoisesta tehtävästä on museoiden kokoelmien tallentaminen, joka liittyy ennen muuta museoiden ylisukupolviseen tehtävään tiedon ja arvojen siirtämisestä sekä aikaisempien sukupolvien työn ja osaamisen kunnioittamisesta.

Suomen museoliitto on tyytyväinen siihen, että hallituksen esitys tunnistaa museoiden tehtäviin kuuluvat kulttuuriperinnön tallentamisen ja esittämisen kunnallisina tehtävinä, vaikka ne eivät kunnille lakisääteisiä olekaan. Lisäksi on tärkeää, että laissa nostetaan esiin prosenttiperiaatteen tärkeys taiteen tukemisessa.



Laki voisi ottaa vahvemmin kantaa kulttuuripalvelujen rahoittamiseen. Esityksessä tunnistettua kulttuuripalvelujen aikaisempaa laajempaa yhteiskunnallista tehtävää ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa, jos tehtäviä rahoitetaan vanhalta pohjalta eli kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen tarkoitetulla rahoituksella. Kuvaava esimerkki on esityksessä mainittu Kaikukortti. Se on erittäin hyvä innovaatio sosiaalisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten aktivoimisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä monikulttuurisuuteen liittyvien sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Rahoitus Kaikukortin ylläpitoon tulee kuitenkin kulttuurin rahoituksesta sekä järjestelmän ylläpitämisen että kulttuurilaitosten tuottamien palvelujen osalta. Luontevaa olisi, että kulttuuritoimintojen tuottamat palvelut, joiden tavoitteet ovat pääosin sosiaalipoliittisia, elinkeinopoliittisia tai koulutuspoliittisia, rahoitettaisiin näiden sektorialojen budjeteista.



Lakiesityksessä huomioidaan erillisinä ryhminä ammatillinen ja paikallinen eli pääosin harrastajien ylläpitämä museotoiminta. Suomen museoliitto pitää tärkeänä, että laissa tunnistetaan ammattimaisesti hoidettujen alueellisten kulttuurihistoriallisten ja taidemuseoiden rooli paikallisen museotoiminnan edistämisessä ja tukemisessa. Taidemuseoiden osalta tehtävä sisältää kulttuuriperinnön tallentamiseen liittyvien tehtävien lisäksi kuvataiteen kunta- ja aluekohtaisen tukemisen. 



Lakiesityksessä viitataan museolakiin (792/1992), joka todennäköisesti tullaan korvaamaan uudella museolailla vielä nykyisen eduskunnan toimikaudella. Tältä osin olisi perusteltua, jos kuntien kulttuuritoimintaa säätelevän lain voimaan tuloa voitaisiin rytmittää nyt toteutuvaa paremmin siten, että siinä voitaisiin viitata uuteen museolakiin.


Helsingissä 3.12.2018




Kimmo Levä

Pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 3.12.2018