Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Lausunto opetushallitukselle taideteollisuusalan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Suomen museoliitto on antanut lausunnon opetushallitukselle taideteollisuusalan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta.

Viite: lausuntopyyntö Opetushallitus OPH-1841-2017, 16.8.2017.
Asia: Suomen museoliiton lausunto taideteollisuusalan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Opetushallitukselle

Taideteollisuusalan perustutkinnon perusteluonnoksen mukaan tutkinto koostuu yhdeksästä osaamisalasta, jotka ovat jalometallialan, kello- ja mikromekaniikan, metallisepänalan, käsityön ohjaustoiminnan, puusepänalan, restaurointialan, sisustus- ja verhoilualan, soitinrakennusalan ja tuotteen valmistamisen osaamisala. Tutkintoon esitetään siten varsin paljon osaamisaloja. Myös valinnaisia tutkinnon osia on paljon. Tämä edellyttää hyvin suunniteltua ja toteutettua tiedotusta ja markkinointia tutkinnon muutoksista sekä työnantajille (kuten museoille) että tutkinnon opiskelua harkitseville.

Ammatillisissa museoissa työskentelevillä asiantuntijoilla, kuten tutkijoilla, museopedagogeilla, konservaattoreilla sekä viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijoilla, on yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Museo- tai näyttelymestareilla on suurimmalla osalla ammatillinen toisen asteen tutkinto, esimerkiksi artesaani/puuseppä, huonekalupuuseppä, hienopuuseppä, rakennusrestauroija tai tekniikan alan perus- tai ammattitutkinto. Taideteollisuusalan perustutkinto on siten yksi museoteknisten työntekijöiden koulutusväylä. Käsityömestarin erikoisammattitutkinnon museotekniikan osaamisala on ensimmäinen varsinainen museomestareille suunnattu tutkinto, joka antaa mahdollisuuden kehittää osaamista, kun työkokemusta on jo karttunut museomestarin työstä. 

Taideteollisuusalan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksissa korostuu tuotteen tai palveluiden suunnittelu ja tuottaminen. Museoalan kannalta on tärkeää, että soveltuvia ammattitaitovaatimuksia muotoillaan siten, että ne antavat valmiuksia työskennellä myös kulttuuriperintöön liittyvissä tehtävissä. Esimerkiksi Restauroimisen (45 osp) ammattitaitovaatimuksissa on esitetty, että opiskelija osaa suunnitella omaa työskentelyään, toteuttaa restaurointityön sekä huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Suomen museoliiton mielestä on olennaista, että opiskelijat ymmärtävät kulttuuriperintöön ja kulttuuriperintöalaan liittyvät keskeiset käsitteet ja toimintatavat, tässä tapauksessa esimerkiksi restauroinnin ja konservoinnin tavoitteiden ja työmenetelmien erot.


Helsingissä 1.9.2017

Suomen museoliitto ry

Outi Alanko-Kahiluoto
puheenjohtaja

Kimmo Levä
pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 6.9.2017