Lausunto lakiesityksestä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamiseksi

Suomen museoliitto on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle


Viite: Lausuntopyyntö OKM/26/010/2016
Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksesta hallituksen esitykseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS VIE POHJAA TALOUDELLISELTA KASVULTA


Suomen museoliitto on asiantuntijakuulemiseen liittyvässä lausunnossaan Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 19.11.2015 todennut, että valmisteilla oleva ja nyt Hallituksen esityksenä lausunnolla oleva lakiesitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen muuttamisessa on tekemässä peruuttamatonta vahinkoa suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiselle. Samassa yhteydessä Suomen museoliitto toi esiin sen, että lisäleikkausten sijasta nyt olisi aika investoida kulttuuriin.

Suomen museoliitto esittää sivistysvaliokunnalle toimittamansa näkökohdat osana tätä lausuntoa.

Sivistysvaliokunnalle toimittamamme lausunto on liitteenä 1. Lausuntopyynnössä toivottu tiivistelmä lausunnon keskeisestä sisällöstä on liitteenä 2.

Kulttuurirahoituksen leikkaukset epärationaalinen linjavalinta

Museoinvestoinneilla on kaikkien tutkimusten perusteella myönteinen vaikutus talouteen. Myös kunnille ja valtiolle museoiden generoimat suorat tulot ovat menoja suuremmat. Museorahoitukseen käytetään 0,03% valtionbudjetista, joten niiden leikkauksilla ei korjata leikkauksen perusteena olevan julkisten talouden tilaa edes lyhyellä aikavälillä. Suomen museoliitto esitti jo Eduskunnan sivistysvaliokunnalle lakiesityksen peruuttamista, koska sen vaikuttavuus kaikilta osin on tuhoava, ei rakentava.

Hallituksen esitys on käytännössä sama, mistä Suomen museoliitto oli asiantuntijana kuultavana Eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Sivistysvaliokunnan lausunnon jälkeen kulttuuripalvelujen taloudellisesta kannattavuudesta on tullut uutta ja Suomen museoliiton näkemyksiä vahvistavaa tietoa.

Palveluista ja erityisesti kasvavista matkailijatuloista on tullut ja on tulossa yhä tärkeämpi osa Suomen ja sen paikkakuntien taloudellista hyvinvointia. Kasvavat matkailijatulot ovat tärkeitä jopa Suomen viennin kasvattamisessa. Hallituksen esitystä ei voi perustella tietoon perustuvilla taloudellisilla syillä. Esitys on talouden näkökulmasta epärationaalinen ja se näyttäytyy poliittisena linjauksena ja valintana, joita ei ainakaan hallitusohjelmatasolla ole julkaistu.

Rahoitusta leikataan 21%

Lausunnossa olevassa lakiesityksessä todetaan, että säästöpäätösten vaikuttavuutta on vaikea arvioida täysimääräisesti. Suomen museoliitto on samaa mieltä siitä, että valtionosuuden laskentajärjestelmä on tarpeettoman monimutkainen. Yksittäisen museon on usein vaikea laskea ja ennustaa, miten järjestelmään tehtävä muutos vaikuttaa käyttöön tulevan rahan määrään ja sitä kautta museon toimintaan.

Sen sijaan ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, että leikkaukset tulevat vaikuttamaan ja ovat jo vaikuttaneet erittäin negatiivisesti museoiden toimintaedellytyksiin ja kehittämismahdollisuuksiin. Tämä konkretisoituu lausunnolla olevan materiaalin taulukossa 4.

Museoiden valtionosuuden pitäisi voimassa oleva lain mukaan vuonna 2017 perustua 80 187 euron henkilötyövuoden hintaan. Esityksen mukaan valtionosuus kuitenkin lasketaan 63 476 euron mukaan. Tämä tarkoittaa, että valtionosuus on 21% alempi kuin sen pitäisi olla. Yksittäiselle museolle tämä merkitsee valtionosuuksiin keskimäärin 60 000 euron vajausta. Tämä tarkoittaa käytännössä noin kahden henkilötyövuoden palkkaa. Syntynyttä ja syntyvää vajausta pahentaa sekä valtionosuushenkilötyövuosien krooninen alijäämäisyys että henkilöstö- ja kiinteistömenojen huomattava kasvu.

Museoiden valtionosuudet on vuosien ajan maksettu 1183 henkilötyövuoden perusteella. Museoiden toteutuneet henkilötyövuodet olivat vuonna 2015 kolme kertaa tätä suuremmat. Valtionosuushenkilötyövuodet eivät kattaneet edes vakituista henkilökuntaa. Henkilöstö- ja kiinteistömenot ovat kasvaneet valtionosuuksien leikkausvuosina 2012–2015 yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Keskimäärin nämä kulut ovat kasvattaneet museoiden kuluja vuositasolla reilut 100 000 euroa. Menojen kasvusta 90 % on aiheutunut kiinteistökuluista.

Valtionosuuden leikkaukset ja kustannusten kasvu ovat jo vaikuttaneet museoiden toimintaan. Henkilökuntamäärä on laskenut. Kokoelmahankintoja sekä näyttelyjen määrää on vähennetty ja kiinteistöistä on luovuttu. Jatkuessaan tämä katkaisee viime vuosien kehityksen, jossa museokävijöiden määrä on lisääntynyt ja sen myötä kulttuurimatkailu ja matkailutulot kasvaneet.

Lakimuutos uudelleen valmisteluun

Suomen museoliitto edellyttää, että hallituksen esityksen pykälään 35a esitetyt muutokset otetaan uudelleen valmisteluun. Lisäksi Museoliitto edellyttää, että hallitus omilla toimillaan edistää museoiden toiminnan myönteistä kehitystä sekä talouden virkistämiseksi että suomalaisen kulttuuriperinnön tallentamisen, tutkimisen ja esittämisen vahvistamiseksi.


Helsingissä 10.8.2016

Suomen museoliitto ry

Outi Alanko-Kahiluoto
puheenjohtaja

Kimmo Levä
pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 10.8.2016

Siirry sivun alkuun