Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Lausunto kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvän lainsäädännön muuttamisesta

Suomen museoliitto on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle liittyen hallitukselle annettavaan lakiesitykseen, jossa esitetään kulttuuritoimen rahoituksen muuttamista. Museoliiton mukaan lakiesitys ajaa museoiden toimintaa alas ja aiheuttaa pysyvät vahingot kulttuuriperinnön säilymiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Viite: Lausuntopyyntö OKM/60/010/2015, 4.9.2015

Museoiden rahoitus leikkautunut vuodesta 2012 alkaen

Lausunnolla oleva lakiesitys sisältää huomattavat leikkaukset kulttuurin ja sen mukana museoiden valtionosuusrahoitukseen. Esityksen tavoitteena on leikata kulttuurin kokonaisrahoitusta noin 20 miljoonalla eurolla. Leikkaustavoitteet on määritelty kiinteiksi euromääräisiksi summiksi, jotka toteutetaan vuosittain vuosina 2016-2019. Museoalalle vuosittaiset valtionosuuden yksikköhintaan tehtävät leikkaukset ovat 2016: 15 177 euroa sekä vuosina 2017-2019 vuosittain 12 932 euroa. Vuonna 2015 yksikköhinta museoalalla on 67 636 euroa.

Museoalan valtionosuusrahoitukseen on kohdistettu leikkaustoimenpiteitä vuodesta 2012 alkaen. Leikkaukset on toteutettu sekä laskemalla valtionosuusrahoituksen tasoa että jättämällä toteuttamatta lakisääteisiä indeksikorotuksia. Tämän seurauksena valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on jo vuonna 2015 alemmalla tasolla kuin vuonna 2012.

Yksikköhinnan ja siihen liittyvällä valtionavustusten laskulla on ollut huomattavan negatiiviset vaikutukset museoiden toimintaan erityisesti sen vuoksi, että samaan aikaan museoiden kulut ovat nousseet merkittävästi. Kasvu on painottunut kiinteistömenoihin, jotka ovat nousseet vuodesta 2012 vuoteen 2015 yhteensä 26 %. Myös henkilöstömenot ovat nousseet, mutta maltillisemmin eli 2 %. Kiinteiden kulujen kasvu on vuositasolla ollut 3,7 %.

Pienimmät ja kaupunkikeskusten ulkopuolella olevat museot ahdinkoon

Lausunnolla olevan esityksen tekee tavoiteltujen leikkausten kokoluokan lisäksi erityisen ongelmalliseksi se, että leikkaustavoite on määrittely kiinteäksi eurosummaksi. Pahimmillaan leikkaukset voivat olla vuositasolla 20 %. Tämä toteutuu tilanteessa, jossa yksikköhintalaskenta perustuu samaan kustannustasoon kuin se on vuonna 2015 . Tämä mahdollisuus on olemassa nykyisellä inflaatio-/deflaatiovauhdilla. Kokonaisleikkaustavoitteen suuren koon vuoksi on kuitenkin selvää, että valtionosuusrahoitus tulee vähentymään.

Museoille kehitys tarkoittaa kaikilla museoilla joko sitä, että valtionosuudella katetaan yhä pienempi osa kustannuksista tai kustannustasoa lasketaan henkilöstöä, kiinteistöjä ja toimintaa vähentämällä. Käytännössä vaikutukset näkyvät ensimmäisenä vähennyksenä toiminnassa ja henkilöstön määrässä. Kiinteistöistä luopuminen on monissa tapauksissa mahdotonta ja kaikissa tapauksissa hidasta. Vuoden 2016 leikkausten aiheuttamassa sopeutuksessa käytännössä ainoa vaihtoehto on toiminnan vähentäminen.

Koska museoiden talous on jo tehtyjen leikkausten vuoksi äärimmäisen tiukalla, on etenkin pienempien ja kaupunkikeskusten ulkopuolella olevien museoiden käytännössä mahdoton sopeuttaa toimintaansa uudelle rahoituksen tasolle. Tästä on seurauksena toiminnan hiipuminen ja jopa sulkeminen. Tämän mukana näiden paikkakuntien tai alojen historiamateriaalia ja kulttuuriperintöä tuhoutuu eikä tilannetta voida korjata, jos taloudellinen tilanne myöhempinä vuosina paranee.

Museoalan kehittämisen näkökulmasta yksikköhinnan kiinteä euromääräinen leikkuri on myös epämotivoiva. Jos museot onnistuvat kehittämistoimillaan vähentämään kiinteistö-, henkilöstö- ja muita toimintakuluja, kehittämistoimien positiiviset vaikutukset museoiden reaalitalouteen vesittyvät. Kuluissa saavutetut säästöt näkyvät museoiden tuloihin vaikuttavan valtionosuuden yksikköhinnan ja siihen sidotun valtionosuuden laskuna.

Valtio ei hyödynnä museoiden mahdollisuuksia

Lausunnolla oleva lakiuudistus osoittaa, että hallitus ei ole hyödyntämässä sitä taloudellisen kasvun mahdollisuutta, joka museoiden toimintaan investoiminen sisältää. Lakiehdotuksessa esitetyllä aikajänteellä ainoita positiivisessa vireessä olevia aloja on matkailu, jossa koko 2000-luvun jatkunut kasvu ennustetaan jatkuvan seuraavat vuodet vahvana. Alan uskotaan palkkaavan seuraavina vuosina noin 10 000 uutta työntekijää vuosittain.

Museot ovat matkailun peruspalveluja. Ne toimivat täydentävänä palveluna muille matkailutoimijoille, mutta huomattavalle osalle myös ensisijaisen syynä matkalle lähtöön.

Hallitus ei esityksensä perusteella ole myöskään hyödyntämässä sitä voimavaraa, joka museoilla on sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kulttuurisen kanssakäymisen edistämisessä. Tämä on nousemassa meneillään olevan pakolaiskriisin yhteydessä entistä tärkeämpään asemaan.

Lakiesitys uudelleen valmisteluun

Suomen museoliitto ja suomalainen museoala on tietoinen valtion ja koko julkisen talouden vaikeasta tilanteesta. Samalla on kuitenkin vaikea ymmärtää päätöksiä, joilla vaarannetaan museoala ja sen mukana kiistatta tulevat myönteiset talousvaikutukset. On myös selvää, että museotoiminnan rahoitusleikkauksilla ei korjata niitä julkisen talouden rakenteita, joilla leikkauksia perustellaan. On luonnollisesti perusteltua osoittaa leikkauksia solidaarisuussyistä myös museoalalle, mutta tässä logiikassa solidaarisuutta voi odottaa myös muissa yhteyksissä esimerkiksi tulevaisuutta ja rakennemuutoksia tavoittelevissa hallituksen kärkihankkeissa tai muissa investoinneissa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtumassa.

Suomen museoliiton näkemyksien mukaan näiden lakien kautta Suomen hallitus on tekemässä päätöstä, jolla aiheutetaan peruuttamatonta vahinkoa suomalaisen kulttuuriperinnön säilymiselle jälkipolville. Tämän hallitus aiheuttaa tietoisena siitä, että lakiesityksessä olevilla leikkauspäätöksillä ei ole leikkauksen perusteena olevan tavoitteen saavuttamiseksi mitään käytännön merkitystä.

Suomen museoliitto esittää, että laki otetaan uudelleen valmisteluun esityksen sisältämien rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi. Museoliiton on myös vaikea ymmärtää leikkausten kohdistamista erityisesti museoalaan, jossa leikkaustasoksi on määritelty 13 000 euroa. Tavoite on kaksi kertaa enemmän kuin kulttuurialalla keskimäärin. Lisäksi Suomen museoliitto edellyttää, että hallitus päätöksissään osoittaisi ymmärtävänsä leikkausten peruttamattomat vahingot kulttuuriperinnölle, museo- ja kulttuuripalvelujen positiiviset talousvaikutukset ja muistavansa lupauksensa siitä, että kulttuuriin ei kohdisteta uusia leikkauksia. Uusia leikkauksia tässä Suomen museoliiton mukaan ollaan selkeästi tekemässä.

Helsingissä 18.9.2015

Suomen museoliitto ry

Janne Vilkuna, puheenjohtaja
Kimmo Levä, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 21.9.2015