Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Lausunto kulttuurialan rahoitukseen liittyvistä laeista

Suomen museoliitto on antanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausunnon, jossa otetaan kantaa museoalan rahoitukseen liittyviin lakeihin. Lausunnossa korostetaan, että museoiden talouteen liittyvillä leikkauksilla on vain pieni merkitys koko valtion talouteen, mutta kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta muutokset ovat suuria.

Museoiden rahoitusleikkauksilla ei vaikutusta valtiotalouden tasapainoon

Suomen museoliitto on tietoinen valtion ja koko julkisen talouden heikosta tilasta ja siitä seuraavasta valtion talouden tasapainottamistarpeesta. Valtio käyttää tällä hetkellä museoiden valtionosuuksiin vuosittain noin 37 miljoonaa euroa. Tästä veikkausvoittovaroista tulee reilut 19 miljoonaa ja budjettirahoituksesta vajaat 18 miljoonaa euroa. Museoiden lakisääteinen budjettirahoituksen taso pitäisi olla noin 23 miljoonaa euroa. Viiden miljoonan euron leikkaus toteutettiin väliaikaisella lakimuutoksella vuonna 2012.

Jaettavissa olevaan veikkausvoittovarojen määrään ei ennusteta laskua eikä lausunnolla olevassa esityksessäkään näin mainita, joten museoiden osalta valtiontalouden rakenteen uudistamiseen osallistumien koskee 23 miljoonan euron lakisääteistä budjettirahoitusosuutta. Se on valtion kokonaismenoista noin 4 promillea, joten siihen kohdistettavat muutokset puoleen tai toiseen eivät vaikuta sen enempää valtion talouden tasapainottamiseen kuin rakenteelliseen uudistamiseenkaan.

Sen sijaan museoiden toimintaan leikkauksilla on ja tulisi olemaan välittömiä vaikutuksia. Promilletason säästöt valtionbudjetissa toteutuvat yli 20 %:n leikkauksena museoille kohdistuvassa budjettirahoituksessa. Ensimmäisenä säästöt vaikuttavat näyttelyihin ja tapahtumin, joissa kiinteiden kulujen osuus on museoiden muita toimintoja pienempi. Vähenevän sisältötuotannon ja tarjonnan lisäksi rahoitussäästöt näkyvät pääsy- ja palvelumaksujen nousuna. Vuonna 2012, jolloin väliaikaiset leikkaukset toteutettiin, keskimääräinen pääsymaksu nousi 19 %. Vastaava kehitys jatkuu, jos museoiden on korvattava leikkausten aiheuttamaa rahoitusvajetta. Samalla museoiden taloudellinen saavutettavuus vähävaraisten kansalaisten ja ilmaisryhmien osalta vaarantuu merkittävästi. Tällä hetkellä museot tarjoavat ilmaisen sisäänpääsyn yli puolelle kaikista kävijöistään. Suurimpina ryhminä ovat lapset ja nuoret.

Museoiden budjettirahoituksen leikkaaminen pysyvästi yli viidenneksellä on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti liian suuri. Museoiden osalta on vaikea ymmärtää, miksi museotyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat kulttuurisektorin vertailussa kaksi kertaa muita suuremmat. Tälle on erityisen vaikea löytää perusteita siksi, että museoiden tehtävä kulttuuriperinnön tallentajana on pitkäjänteistä. Kokoelman, kulttuurihistoriallisen rakennuksen tai taideteoksen ylläpitotöiden väliaikainen lopettaminen merkitsee monessa tapauksessa pysyvää ja palauttamatonta tuhoutumista.

Museot talouden mahdollisuutena


Museoiden perinteisimmät yhteiskunnalliset tehtävät ovat kulttuuriperinnön säilyttäminen ja siihen sisältyvän tiedon välittäminen sukupolvelta toiselle. Luovan talouden aikakaudella näiden tehtävien joukkoon on noussut korostuneeseen asemaan museoiden tehtävä paikkakuntansa ja yhteisönsä imagon vahvistajana sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Museoiden merkitys imagon rakentamisessa ja ylläpitämisessä näkyy kehittyvien talouksien huomattavina museoinvestointeina. Sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpidossa museoilla on monikulttuurisessa yhteiskunnassa kasvava rooli. Englannissa museoilla nähdään tässä viitekehyksessä merkitystä jopa yhteiskuntarauhan ylläpidossa.

Museoiden myönteinen taloudellinen vaikuttavuus on sekä välillistä että välitöntä. Museot ja muut kulttuuritoimijat lisäävät luovuutta yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Luovuudella on entistä suurempi osuus kaikkien yritysten ja yhteisöjen menestyksessä. Välittömät myönteiset taloudelliset vaikutukset syntyvät museoiden matkailupalveluista. Ne vahvistavat museoiden omaa varainhankintaa, mutta ennen muuta muiden palvelujentuottajien, kuten hotellien ja ravintoloiden, liiketoimintaa.

Museot ja kulttuuripalvelut ovat investointi, jolla vahvistetaan yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Tätä investointia ei pidä vaarantaa esityksen mukaisilla leikkauksilla, etenkin kun juhlavuosi 2017 luo sekä tarpeita että mahdollisuuksia kansallisen imagon vahvistamiseksi ja Suomen houkuttavuuden lisäämiseksi.

Suomen museoliitto esittää lakiesityksen muuttamista siten, että museoiden budjettirahoitus nostetaan väliaikaista leikkausta edeltävälle tasolle vuosille 2014-2015 ja että vuodesta 2016 eteenpäin rahoitustaso perustuu toteutuneisiin kustannuksiin, kuten laissa ja hallituksen esityksessä on todettu.

Helsingissä 22.10.2013

Suomen museoliitto ry

Pekka Ravi, hallituksen puheenjohtaja

Kimmo Levä, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 23.10.2013