Lausunto kulttuuriympäristöstrategiaa koskevasta työryhmän esityksestä

Suomen museoliitto on antanut ympäristöministeriölle lausunnon, jossa otetaan kantaa kulttuuriympäristöstrategiaan 2014-2020.

TYÖRYHMÄN ESITYS KULTTUURIYMPÄRISTÖSTRATEGIAKSI 2014-2020

Yleistä

Suomen museoliito pitää työryhmän strategiassa linjaamia päätavoitteita onnistuneina. On tärkeää, että kulttuuriympäristön suojeleminen nähdään laajana yhteiskunnallisena tehtävänä. Se edellyttää toimenpiteitä kaikilta, ei vain kulttuuriympäristön suojeluun keskittyneiltä toimijoilta, vaan myös yksityisiltä yrityksiltä ja henkilöiltä. On myös erittäin hyvä, että työryhmä on ottanut lähestymistavaksi kulttuuriympäristön suojelun näkemisen ennen muuta yhteiskunnallisena voimavarana ja mahdollisuuksien antajana. Koska kyseessä on tulevaisuuden toimintaa ohjaava suunnitelma, kulttuuriympäristön suojelun määritelmä tai ymmärtäminen voisi olla valittua näkökulmaa laajempikin, esimerkkinä luonto- ja äänimaisemainventointien huomioiminen osana kulttuuriympäristön suojelua.

Strategisten päätavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta olisi ollut hyvä, että yksityisten toimijoiden edustajia olisi ollut mukana strategiatyössä jo tässä vaiheessa. Kulttuuriympäristön suojelussa kuntien rooli on keskeinen, joten myös kuntien edustus työryhmässä olisi voinut olla vahvempi. On myös selvää, että hallinto-oikeuden työryhmäedustus olisi ollut perusteltua, koska hallinto-oikeus toimielimenä ottaa usein kantaa kulttuuriympäristön suojeluun liittyviin kysymyksiin.

Päätavoitteet on määritelty ja muotoiltu yleisellä tasolla ja tässä muodossa niiden toteutumisen arviointi tai mittaaminen strategiakauden aikana ei ole mahdollista. Tämä korjautunee strategian laadinnan ja toteuttamisen seuraavissa vaiheissa.

Yksityisiä rohkaistava kulttuuriympäristön hoitoon 

Kulttuuriympäristön suojelussa yksityisen sektorin rooli kasvaa, kun julkisessa omistuksessa olevia kiinteistöjä ja suojeltuja kohteita enenevässä määrin siirtyy yksityiseen omistukseen. Yksityisten omistajien rohkaiseminen kiinteistöjen kulttuurihistoriallisten arvojen ylläpitämiseen on alkavan strategiakauden yksi keskeisimmistä tehtävistä. Tämän onnistumisessa yksityisten omistajien taloudellinen rohkaiseminen sekä suojelukohteiden ostamiseen että niiden ylläpitämiseen on tärkeää. Verohelpotusten tarjoaminen on oletettavasti yksi toimivimmista keinoista. Vähimmäistavoite on oltava, ettei kiinteistöistä maksettava vero ainakaan lisäänny korjaustoimenpiteiden seurauksena, kuten se tällä hetkellä on mahdollista. Kansainvälisesti on löydettävissä hyviä malleja ja tuloksia veroporkkanoiden vaikuttavuudesta.

Lainsäädöntöä uudistettava ja hallintoa selkiytettävä

Työryhmä tuo esityksessään selkeästi esiin kulttuuriympäristön suojeluun liittyvän lainsäädännön ja erityisesti suojeluun liittyvän hallinnon hajanaisuuden. Lisäksi on selvää, että 1960-luvulta periytyvä muinaismuistolaki kaipaa perusteellista uudistamista.

Kulttuuriympäristön suojeluun liittyvien viranomaistoimijoiden määrä on liian suuri strategisen kokonaiskehittämisen onnistumiseksi. Tätäkin suurempi ongelma kuitenkin on, että kulttuurihistoriallisten kohteiden omistajien on erittäin vaikea hahmottaa suojeluun liittyvää hallintokokonaisuutta ja tämä oletettavasti vähentää yksityisten henkilöiden ja yritysten halukkuutta suojelukohteen omistamiseen.

Työryhmän esittämät kehittämistoimenpiteet vievät toteutuessaan tilannetta hyvään suuntaan.

Kulttuuriympäristöjen hoidossa museoiden roolia vahvistettava

Museoilla on keskeinen rooli kulttuuriympäristötietouden jakamisessa. Työryhmän esityksessä erityisesti maakuntamuseoiden rooli kulttuuriympäristön vaalimistehtävissä jää liian vähäiselle huomiolle. Tämä on merkittävä puute, sillä kunnalliset maakuntamuseot ovat ainoita alueellisia toimijoita, jotka hoitavat alueillaan päätoimisesti kulttuuriympäristötehtäviä.

Työryhmän esityksessä on lisäksi todettu tarve sekä korjausrakentamiseen liittyvän tutkimustiedon että korjausrakentamisen ammattilaisten koulutuksen lisäämisestä. Tämäkin tavoitteen toteuttamisessa museoiden rooli olisi hyvä huomioida työryhmän esityksessä nykyistä vahvemmin.

Museoille korjausrakentamiseen liittyvän asiantuntijuuden vahvistaminen ja korjausrakentamisen asiantuntijapalvelujen lisääminen on luonteva kehityssuunta.

Riittävä tietopohja turvattava

Kulttuuriympäristön suojelun edellyttää päätöksenteon ja käytännön toimenpiteiden taustalle korkealaatuista ja ajankohtaista tietoa. Tätä ei synny ilman riittävää tutkimusta.

Suomen museoliitto on huolissaan viimeaikaisesta kehityksestä, jossa kulttuuriympäristön suojeluun liittyvä perustutkimus on vähentynyt radikaalisti. On tärkeää, että strategiassa otetaan selkeäksi tavoitteeksi tutkimusresurssien lisääminen Museovirastossa ja maakuntamuseoissa. Tilannetta parantaa myös, jos perustutkimusta tekevien yliopistojen ja kulttuuriympäristön suojelusta vastaavien organisaatioiden yhteistyö saadaan nykyistä järjestelmällisemmäksi.

Strategia vai ohjelma?

Työryhmän esitys sisältää kaikkiaan 30 toimenpide-ehdotusta vuosille 2014-2020 sisältäen mm. seitsemän lisäselvitystä. Ehdotusten määrä on suuri ottaen huomioon strategialle valitun aikajänteen.

Lopullinen kulttuuriympäristöstrategia pitäisi olla sekä tehtyjen strategisten valintojen että toimenpiteiden muotoilujen osalta nyt esitettyä selkeämpi. Strategiset valinnat ja painopisteet eivät nouse riittävällä tavalla esiin ja esityksestä saa sen kuvan, että tehdään ja kehitetään kaikkea mitä ennenkin, mutta enemmän.

Valintojen ja painopisteiden valitsemattomuus ja toimenpiteiden kirjoittaminen passiivissa saa esityksen näyttäytymään enemmän ohjelmana kuin strategiana. Oletettavaa on, että esitys saa nykyistä strategiamaisemman asun ympäristöministeriön johdolla tehtävän toimeenpanosuunnitelmatyön jälkeen.

Helsingissä 2.9.2013

Pekka Ravi, hallituksen puheenjohtaja
Kimmo Levä, pääsihteeri
 

Suomen museoliitto 2.9.2013

Siirry sivun alkuun