Museoliiton lausunto valtion vuoden 2011 talousarviosta

Suomen museoliiton valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle jättämässä lausunnossa muistutetaan, että museot edustavat kansallista sivistyspääomaa, ja niiden rahoitus on turvattava tekemättä lyhytnäköisiä säästötoimenpiteitä.

Vuosina 2007-2010 toteutettu museoiden valtionosuuden jälkeenjääneisyyden korjaus korotti museoiden valtionosuutta noin 96 %. Kuntien museotoimintaan osoittama rahoitus kasvoi tuona aikana noin 9 %. Kunnat kuitenkin korottivat museokiinteistöjensä vuokria vastaavana aikana 35 %, joten kuntien saama lisärahoitus, samoin kuin osa museoiden toimintaan suunnatusta valtionosuudesta, on käytetty korotettujen vuokrien kompensoimiseen. Se missä määrin kunnat ovat ohjanneet valtionosuuden korotuksen kulttuurilaitostensa toimintaan vaihtelee eri kuntien kesken.

Valtion budjetin tiukka henkilötyövuosikiintiö on johtanut siihen, että museoiden valtionosuuden kriteerit täyttävien, valtionosuuden ulkopuolelle jäävien henkilötyövuosien määrä on kasvanut 548:aan. Henkilötyövuosikiintiön kasvattamiseen olisi saatava lisärahoitus.

Kuntaliitokset ovat aiheuttaneet resurssiongelmia isäntäkuntien museoille. Liitoskuntien pienet paikallismuseot ja taidekokoelmat ovat siirtyneet valtionosuutta saavien museoiden vastuulle ilman, että niiden toimintamäärärahoja tai henkilöstöä olisi lisätty. Ne ovat samalla menettäneet mahdollisuutensa saada harkinnanvaraista valtionapua. Olisikin syytä kehittää järjestelmä, jolla näitä vahvaa paikallista identiteettiä kantavia pieniä museoita voitaisiin edelleen tukea.

Myönteistä on, että kulttuuriperinnön digitointiin on ohjattu määrärahoja kuluvana vuonna myös lisäbudjetin kautta. Digitointi ja kulttuurivienti on otettu huomioon myös hallituksen esityksessä ensi vuoden talousarvioksi.

Kulttuuriviennin näkökulma on kuitenkin liikaa painottunut välittömän taloudellisen tuoton tavoitteluun. Museoilla on pitkät perinteet kansainvälisestä yhteistyöstä ja näyttelyvaihdosta. Tällä toiminnalla on tärkeä merkitys luotaessa pohjaa myönteiselle Suomi-kuvalle ja maamme tunnettuudelle. Kulttuurivaihto ja sen edellyttämän sisältötuotannon tukeminen tulisi olla selkeästi yhtenä kulttuuriviennin painopistealueena ja rahoituskohteena.

Valtion taidemuseon ostomäärärahoihin kohdistettu leikkaus vaarantaa tämän hetken taiteen tallentumisen museokokoelmiin. Maan museoiden taideostomäärärahat ovat vuosi vuodelta niukentuneet. Kun nyt myös Valtion taidemuseon ostomäärärahoja esitetään leikattavaksi voimakkaasti, on tilanne nykytaiteen hankintamahdollisuuksien osalta erittäin huono ja tavoitteena oleva visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville jää toteutumatta.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää Valtion taidemuseolta ja Museovirastolta huomattavia henkilösupistuksia. Lisäksi hallituksen esityksen uudelleenkohdentamiserä verottaa kohtuuttomasti laitosten toimintamäärärahoja etenkin kun prosenttiosuus kohdistuu kaikkiin toimintamenoihin, myös kiinteisiin kustannuksiin. Kulttuuriympäristöstä ja valtion kulttuuriomaisuudesta huolehtiminen ja kulttuuriperinnön pitäminen elävänä kuuluvat sivistysvaltion tehtäviin ja velvoitteisiin.

Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys on monitahoinen. Kulttuurimatkailu on voimakkaassa kasvussa, museot sen keskeisenä kohteena. Museot ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita myös hyvinvoinnin ja terveyden sekä kestävän kehityksen edistämisohjelmissa. Koulujen opetusohjelmiin museot tuottavat runsaasti aineistoja. Elinikäiseen oppimiseen museot tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia mm. tukemalla kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Museot edustavat kansallista sivistyspääomaa, joka tulee voida säilyttää myös tuleville sukupolville ja jonka rahoitus on turvattava tekemättä lyhytnäköisiä säästötoimenpiteitä.

Suomen museoliitto - Finlands museiförbund ry

Pirjo Ala-Kapee, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 20.10.2010

Siirry sivun alkuun