Hae sivustolta
JÄSENILLE
 

Museoliiton lausunto kulttuuriselonteosta

Suomen museoliitto on antanut opetusministeriölle lausunnon Kulttuuri - tulevaisuuden voima selontekoehdotuksesta.

Opetusministeriö on pyytänyt Suomen museoliitolta kommentteja Kulttuuri - tulevaisuuden voima -selonteosta. Suomen museoliitolla on ollut tilaisuus yhdessä Museoviraston, Valtion taidemuseon ja opetusministeriön museoalan kehittämisestä vastaavien virkamiesten kanssa jättää museoita ja kulttuuriperintöä koskevan muistion selontekotyöryhmän sihteeristölle ja tavata toimikunnan sihteerejä. Selonteossa museo- ja kulttuuriperintöalaa koskevat keskeisimmät kohdat on otettu huomioon.

Museoliitto yhtyy selonteon ajatukseen siitä, että yhteiskuntapolitiikassa on tarve vahvemmin tunnistaa kulttuurin ja taiteen kokonaisvaikutus. Kulttuurin merkityksen tärkeys ei vaikuta eikä ohjaa riittävästi konkreettista päätöksentekoa tai toimintaa, vaikka se puheissa ja suunnitelmissa on yhä keskeisemmin esillä. Henkisen pääoman kasvattaminen jää usein taloudellisten tavoitteiden varjoon.

Kulttuurin tuotantotapojen osalta Museoliitto haluaa tuoda esiin sen, että museoiden kokoelmat ovat maan kulttuuriomaisuutta ja pääomaa, jonka rahoituksesta tulee yhteiskunnan kantaa vastuu. Ilman instituutioita ja ns. vanhoja rakenteita ei voi tuottaa kestäviä ja jatkuvasti kehittyviä luovia sisältöjä, siksi niiden rahoitusta ei voi asettaa vastakkain tai kilpailuasemaan vapaan kentän rahoituksen kanssa.

Selonteossa kiinnitetään huomiota taide- ja taitoaineiden merkitykseen ihmisen luovan lahjakkuuden kehittymiselle. Kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja tunteminen on paitsi luovuuden ja innovaatioiden perusta ja resurssi myös sivistyspääomaa, jonka aseman tulisi olla keskeisesti esillä peruskoulun, lukion ja ammatillisen opetuksen oppisuunnitelmissa. Koulun ulkopuolella, esimerkiksi museoissa tapahtuvalle opetukselle tulisi tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Kulttuurien ymmärtämisellä on tärkeä merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamiselle, mikä on edellytys tasapainoisen yhteiskunnan kehitykselle.

Kuten selonteossa todetaan kulttuuriperintö on luovan pääoman perusta, ihmiskunnan muisti ja tietovaranto. Se on myös Suomi-kuvan ja alueiden brändin sekä vetovoiman luoja. Kulttuurinen pääoma kertyy pitkäjänteisen toiminnan kautta pitkällä aikajänteellä. Nykyiset hallinto- ja rahoitusjärjestelmät eivät kovin hyvin vastaa tähän tarpeeseen, mihin selonteossakin kiinnitetään huomiota. Taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon lyhytjänteisyys rajoittaa luovan ja pitkäjänteisen toiminnan mahdollisuuksia. Olisikin mietittävä millä tavoin kulttuurilaitosten hallinto- ja rahoituskysymyksiin voitaisiin löytää uudenlaisia, taloudellisesti turvattuja ratkaisuja.

Digitointi lisää kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja saatavuutta. Se lisää myös kulttuurilaitosten henkilötyötä digitointihankkeissa ja investointeja nopealla vauhdilla kehittyvään teknologiaan. Tähän haasteeseen on vaikea vastata ellei myös tekijänoikeusjärjestelmään saada tasapuolisempia ratkaisuja, jotta kertynyt sivistyspääoma olisi myös kansalaisten, tutkimuksen ja opetuksen käytettävissä.

Helsingissä 24.3.2010

Suomen museoliitto
Finlands museiförbund ry

Petri Tuomi-Nikula, puheenjohtaja
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

 

Suomen museoliitto 3.5.2010