Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma 2010-2014

Toimintaohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Siitä pyydettiin kommentteja 30.10.2009 mennessä.

Opetusministeriö kutsui viime vuoden syyskuussa VTT Hanna-Liisa Liikasen laatimaan ehdotuksen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaksi vuosille 2010-2014. Hankkeessa laaditaan poikkihallinnollinen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma, joka sisältää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä sekä seuraavat osa-alueet:

* kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä
* taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa
* työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.

Suomen museoliiton kommentit Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaan 2010-2014

Perinteiset kulttuuripalvelut kuten museot, kirjastot, teatterit ja orkesterit luovat perusedellytykset kulttuurista ja taiteesta nauttimiseen. Hyvinvointivaltion palveluiden osana näiden instituutioiden tarjoamat palvelut ovat Suomessa kattavasti kansalaisten saatavilla. Erilaisilla valinnan mahdollisuuksilla ja asukkaiden tarpeiden huomioimisella on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille ja luovuudelle. Kulttuuriset elämykset ja taidenautinnot antavat elämään merkitystä, virkistävät aisteja ja rikastuttavat kokemusmaailmaa.

Museokäyntien on havaittu vaikuttavan kulttuuriharrastuksista positiivisimmin terveydentilaan (Boinkum Benson Konlaan). Museokäynnit lisäävät elinvuosia enemmän kuin muu kulttuurin kuluttaminen (Markku T. Hyyppä & työryhmä).

Toimintaohjelmassa todetaan, että kirjasto on usein kunnan kulttuurikeskus, mutta myös museo on sitä vahvasti. Museo tarjoaa asukkaille monenlaisia sosiaalisen kohtaamisen ja kanssakäymisen mahdollisuuksia. Kävijätutkimusten mukaan ihmiset vierailevat museoissa ensisijassa ystäviensä tai perheensä kanssa. Museon ystäväyhdistykset kokoavat kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneita yhteiseen, tavoitteelliseen ja virikkeelliseen toimintaan. Museo tilana antaa mahdollisuuden yhdessä kokemiseen, olemiseen, toimintaan ja elämänikäiseen oppimiseen.

Monilla museoilla on sektorikohtaista ohjelmaa erilaisille varttuneiden ja ikääntyvien kohderyhmille. Museon on havaittu auttavan dementoituneiden ihmisten muistia. Tätä on hyödynnetty mm. vanhustentalojen ja dementiakotien kanssa järjestettyjen museokäyntien muodossa.

Kulttuurisetelin käyttöönoton kannustaminen ja prosenttiperiaate ovat kannatettavia tavoitteita. Julkisten rakennushankkeiden taidehankintojen prosenttiperiaate on periaatteessa voimassa useassa kunnassa, mutta käytännössä sitä toteuttaa vain pari kolme kaupunkia. Taidekokemusten on todettu liittyvän parempaan elämänhallintaan ja opettavan keskittymistä. Taiteen katseleminen tekee ihmisen iloisemmaksi, aktiivisemmaksi ja luovemmaksi. Tutkimuksissa sen on todettu laskevan myös verenpainetta ja vähentävän lääkkeiden tarvetta.

Erinomaista on, että ohjelmassa on otettu esiin taide- ja taitoaineiden lisääminen kaikilla kouluasteilla samoin kuin kulttuurikasvatuksen ja kulttuuriperintöopetuksen laajentaminen. Tämä tulisi selkeästi sisällyttää käynnissä olevaan perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistukseen. Sekä kansallisen että kansainvälisen sivistyspääoman kasvattaminen on globalisoituvassa maailmassa tärkeä tavoite.

Nykyinen koulujärjestelmämme ei ota riittävästi huomioon esimerkiksi museoiden tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöinä. Kuitenkin museoiden näyttelyt, kokoelmat ja opetuskäyttöön suunnitellut ohjelmat palvelevat monipuolisesti eri oppiaineita ja luokka-asteita. Muualla maailmassa koulujen runsas museokäyttö on itsestäänselvyys. Markkinatutkimusten mukaan esimerkiksi vain 10 % suomalaisista tunnistaa spontaanisti Kansallismuseon olemassaolon ja pääkaupunkiseudullakin vain 15%.

Museo vastaa globalisaation vastavoimana nousevaan identiteetin löytämisen ja vahvistamisen tarpeeseen. Kun yleinen epävarmuus ja kansainväliset konfliktit lisääntyvät, museo tarjoaa ihmisille turvallisuuden tunnetta. Museot toimivat ihmisten mielikuvissa tulevaisuuden tyyssijoina, toivon herättäjinä ja tradition, jatkuvuuden kantajina.

Museot ovat keskeinen osa hyvinvointipalveluja ja ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmassa tämä pitäisi tuoda näkyvämmin esiin. Museon tarjoamat mahdollisuudet hyvinvoinnin lisäämiseen tulee myös resursoida riittävästi, jotta ne voivat hyödyttää yhteisöään ja myös siten, että asukkailla olisi vapaa sisäänpääsy museoihin ja museot voisivat pidentää avoinnaoloaikojaan ihmisten vapaa-ajan tarpeet huomioon ottaen.

Helsingissä 30.10.2009

Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri

Suomen museoliitto,
Finlands museiförbund ry

 

Suomen museoliitto 18.11.2009

Siirry sivun alkuun