Hae sivustolta
MUSEOIDEN KEHITTÄMINEN
 

Museo Game Jamissa tehtiin historiaa

Suomen ensimmäinen täysin museoihin keskittyvä game jam järjestettiin 7.–8.11. Tampereen Museokeskus Vapriikissa. Tuloksena oli kahdeksan museoiden aineistoihin pohjautuvaa peliä.

Museo Game Jamissa joukko pelien tekemisestä kiinnostuneita eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia toteutti kahden päivän aikana yhteensä kahdeksan peliä. Rekisteröityneitä osallistujia tapahtumassa oli 45, joista 32 osallistui pelien tekemiseen. Mukana oli sekä aloittelijoita että kokeneita kävijöitä, ja aikaisempaa jamikokemusta osallistujilta löytyi nollasta yli kolmeenkymmeneen kertaan.

Koska mukana oli runsaasti aloittelijoita ja myös pieni joukko museoihmisiä, tapahtuman alussa jamien vakikävijät jakoivat vinkkejään ohjelmoijan, graafikon ja musiikintekijän näkökulmasta. Sen jälkeen esiteltiin museoiden aineistoja, jotka toimivat peli-ideoiden inspiraationa.

Osallistujien tiimiyttäminen toteutettiin kuten game jameissa tavallisesti muutenkin: peli-ideoiden mukaan. Kun tiimit oli muodostettu, alkoi vihdoin varsinainen pelien tekeminen.

Museo Game Jamissa saatiin aikaiseksi seitsemän tiimiä ja täten seitsemän tiimeissä tehtyä peliä, ja lisäksi oman pelinsä toteutti Annakaisa Kultima, jamin pääjärjestäjä. Kaikki jamissa luodut pelit on esitelty tapahtuman itch.io-sivulla.

Toisesta Museo Game Jamistakin keskusteltiin lyhyesti, mutta vielä ei ole varmaa, onko tapahtumalle luvassa jatkoa. Osallistujien joukosta sitä pyydettiin.

Museo Game Jamin järjestivät Finnish Game Jam, Suomen pelimuseo ja Tarinat peliin -hanke.



Loppuun vielä haastattelu kokeneelta jamikävijältä, joka osallistui Museo Game Jamiin. Lue, mitä pelialalle tähtäävä Jani Gröhn tuumasi tapahtumasta.


Esittelehän itsesi!

Terve kaikki! Olen Jani Gröhn, 24-vuotias tietojenkäsittelyn opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tavoitteeni on päästä pelialan ammattilaiseksi. Museo Game Jam oli nyt kuudes osallistumani jami tähän mennessä.


Yleisfiilis jamin jälkeen?


Todella hyvä fiilis, vaikkakin väsynyt. Tiimimme pelistä tuli mielestäni hieno kokonaisuus, varsinkin aikarajat huomioon ottaen, joten olen siitä ylpeä. Pääsin taas venyttämään rajoja, oppimaan paljon ja tutustumaan paremmin uusiin ihmisiin eri aloilta. Myös itseluottamus omaan tekemiseen parani tästä kokemuksesta. Nälkä kasvaa syödessä, ja odotan seuraavaa jamia innolla.


Poikkesiko Museo Game Jam jotenkin olennaisesti edellisistä jameista, joissa olet ollut mukana?


Kyllä, mielenkiintoisella tavalla! Museoammattilaisten tuoma tietotaito vaikutti olennaisesti jamien kehittymissuuntaan. Jameja varten kerätty aineisto oli varmasti meille monille pelinkehittäjille sen verran tuntematonta, että pelkkään tutkimiseen olisi hyvin voinut vierähtää se pari päivää.

Museoihmisten ja muiden alojen asiantuntijoiden avulla aiheisiin päästiin syventymään, ja autenttisuudesta tuli tavoiteltavaa. Ainakin meidän tiimimme projektin (Osma Uljas Otsonpoika), joka perustui Kalevala-aineistoon, kannalta tämä ammattitaito mahdollisti esimerkiksi sen, että pelin kaikki tekstit ja tarina ovat aidossa runomitassa. Tässä vain yksi esimerkki monista.


Haluaisitko sanoa tähän jotakin, mitä museoammattilaisten olisi hyvä tietää pelialasta, pelien tekemisestä tai pelijameista, jotta he voisivat lisätä / innostuisivat lisäämään tietouttaan näistä asioista?


Peliala on ollut nyt pitkään pinnalla useiden menestystarinoiden vuoksi, eikä syyttä. Teknologia kehittyy, halpenee ja moninkertaistuu. Kokonaiset sukupolvet ovat kasvaneet pelien parissa. Yksi tie tavoittaa nämä ihmiset käy pelien kautta, ja tälläkin hetkellä pelit ovat vahvana voimana muovaamassa populaarikulttuuriamme.

Pelien tekemisessä voidaan käyttää samoja tehokeinoja kuin mm. kirjojen kirjoittamisessa, kuvataiteessa, elokuvissa ja musiikissa. Vapaus yhdistää näitä on melkein rajaton. Tämän vuoksi pelien tekemisessä tarvitaan muutakin osaamista kuin kovaa ohjelmointia. Tässä onkin paikka, johon museoammattilaiset voivat suoraan vaikuttaa ilman teknistä osaamista. Esimerkiksi maailmojen ja hahmojen luonti, fiktiivisen historian kehittely sekä taustatarinoiden ja dialogin suunnittelu ovat asioita, joissa voi ammentaa omasta tietämyksestään.

Miten sitten luoda oma peli? Joko lyöttäytymällä yhteen tiimin kanssa tai sitten hyödyntämällä helpompia pelinkehitysohjelmia, kuten esimerkiksi Construct 3, joka ei vaadi minkäänlaista ohjelmointitaitoa ja opettaa pelin tekemisen peruslogiikan nopeasti. Netti on pullollaan opetusvideoita ja materiaaleja, joita voi käyttää ilmaiseksi.

Game jam eli pelijami puolestaan on tapahtuma, jossa osallistujat kasaavat paikan päällä tiimit ja tekevät pelin lyhyessä ajassa, tyypillisesti viikonlopussa. Tämän jamin yhteydessä meillä oli noin 20 tuntia työaikaa kahden päivän aikana.

Game jamit ovat erinomaisia aloituspaikkoja pelien vasta-alkajalle, koska niissä tehdään tyypillisesti epätyypillisiä pelejä. Tarkoitus on yllättää, haastaa ja ideoida, mikä vaatii ainoastaan oikeaa asennetta.


Jos museoihin liittyvä jami järjestetään joskus uudestaan, miten tätä juuri päättynyttä voisi kehittää, jotta seuraava olisi vieläkin parempi?


Markkinointi ja yleisön tietoisuuteen pääseminen on varmasti yksi tärkeimmistä asioista. Tieto tapahtumista pitäisi saada eteenpäin muillekin kuin vain piireissä oleville, jotta saataisiin kasvua ja uusia kasvoja. Museoalan ammattilaisia voisi myös houkutella rohkeasti mukaan vielä enemmän. Museomateriaali oli kiehtovaa, ja näkisin sitä mieluusti vielä lisääkin ja vielä monimuotoisempana seuraavalla kerralla.


Mikä sinut muuten innosti lähtemään mukaan Museo Game Jamiin?


Idea kuulosti mielenkiintoiselta, ja jamit ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Halusin myös oman kädenjälkeni tähän historialliseen tapahtumaan.


Tahdotko vielä sanoa jotakin?


Eipä ole oikein muuta lisättävää. Kiitokset kaikille lukijoille ja toivottavasti näemme ensi kerralla!