Hae sivustolta
MEISTÄ JA MUSEOALASTA
 

Liiton historia lyhyesti

Suomen museoliiton perustamiskokous pidettiin Kansallismuseon tiloissa vuonna 1923. (Kuva: Otavan arkisto)

90-vuotisen historiansa aikana Suomen museoliitto on laajentunut kaikkien museoiden yhteiseksi keskusjärjestöksi.

Suomen museoliitto perustettiin vuonna 1923 tarkoituksenaan toimia "kulttuurihistoriallisten museoiden ja museoseurain ynnä muiden niiden toimihenkilöiden ja harrastajain välisenä yhdyssiteenä sekä edistää niiden pyrintöjä ja valvoa niiden yhteisiä etuja." Tämän tehtävän puolesta Museoliitto toimii edelleen, vaikka onkin 90-vuotisen toimintansa aikana laajentunut kaikkien, ei vain kulttuurihistoriallisten museoiden, yhteiseksi keskusjärjestöksi.

Ensimmäiset vuosikymmenet Museoliitto toimi eräänlaisena Muinaistieteellisen toimikunnan apuorganisaationa Kansallismuseossa. Sen päätehtävänä oli paikallismuseoiden tason kohottaminen. Tehtävää liitto toteutti neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Museoita neuvottiin muun muassa kokoelmien kartuttamiseen, hoitoon, museorakennuksiin ja näyttelyiden pystyttämiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi liitto jakoi valtion raha-arpajaisvaroista avustuksia paikallismuseoiden toimintaan.

Museoliiton koulutustoiminta käynnistyi 1928-1930, kun järjestettiin ensimmäiset kolme "käytännöllis-tietopuoleista" museokurssia. Kurssit oli tarkoitettu maaseutumuseoiden hoitajille ja niissä käsiteltiin museotyön perusasioita, muun muassa museoesineiden luettelointia, konservointia ja näytteillepanoa, luettelosysteemien tuntemista, vanhojen puurakennusten konservointia ja hoitoa sekä museoalan kirjallisuutta. Yhteensä ensimmäisillä museokursseilla koulutettiin 30 museonhoitajaa - määrä on kunnioitettava tuon ajan museotoimen laajuuden huomioon ottaen!

Aluemuseojärjestelmän synnyttyä 1980-luvun alussa, suuri osa Museoliiton neuvontatyöstä siirtyi maakunta- ja aluetaidemuseoiden vastuulle. Museoala ammatillistui nopeaa vauhtia, koulutustarpeet kasvoivat ja monipuolistuivat käsikädessä museoalan ja työntekijämäärän kasvun kanssa. Museoliiton järjestämien kurssien määrä kasvoi selvästi 1970-luvulta lähtien. Viimeisten vuosien aikana Museoliitto on järjestänyt 20-30 koulutustilaisuutta vuosittain ja niiden osallistujamäärä on ollut vuosittain noin 1 300 henkilöä.

Museoalan yhteisten etujen valvominen on ollut liiton tärkeimpiä tehtäviä. Edunvalvonta on tarkoittanut vaikuttamista päättäjiin ja rahoittajiin muun muassa tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja toteuttamalla koko alaa hyödyttäviä kehittämisprojekteja. Museolain edistäminen ja museologian saaminen oppiaineeksi yliopistoihin ovat esimerkkejä asioista, joihin Museoliitto on ollut vahvasti vaikuttamassa. Osa edunvalvontaa on myös museoista tiedottaminen ja museoiden tekeminen tunnetuksi.

Internet on 1990-luvulta lähtien on vaikuttanut kaikkeen tiedotustoimintaan. Museoliiton verkkosivut avautuivat vuonna 1996. Tänä päivänä suurin osa liiton sekä alan sisäisestä että ulkoisesta tiedotuksesta tapahtuu internetin välityksellä. Verkkosivut ovat laajentuneet kahdeksi laajaksi sivustoksi, joista www.museoliitto.fi on suunnattu erityisesti alan ammattilaisille ja liiton toiminnasta kiinnostuneille ja www.museot.fi suurelle yleisölle. Jälkimmäinen sivusto pitää sisällään myös Museohaun, josta voi löytää tietoja 1 000 museosta, sekä Näyttelykalenterin, joka kertoo museoiden ajankohtaisista näyttelyistä ja tapahtumista. Viimeisen vuoden aikana Museoliitto on laajentanut viestintäänsä myös sosiaaliseen mediaan ja mobiilipalveluihin.

Teksti: Pauliina Kinanen


Vuodet vierivät

1923 Suomen museoliitto perustetaan. Perustava kokous Suomen kansallismuseossa.

1923 Ensimmäinen museokurssi järjestetään

1946 Museoliittoon perustetaan museoneuvojan toimi. Toimen ensimmäinen haltija oli Hulda Kontturi.

1963 Museoliittoon perustetaan tekstiililaboratorio konservoimaan museoiden tekstiilejä ja neuvomaan niiden säilytyksessä ja huollossa.

1971 Museoliittoon palkataan tiedotussihteeri.

1980 Museoliittoon palkataan koulutussihteeri.

1983 Museo-lehti perustetaan: lehti korvasi edeltäjänsä Suomen museoliitto tiedottaa.

1986 Markkinointikampanja "Museoissa on tulevaisuus" voittaa Vuoden kampanja 1986 -palkinnon.

1987 Jäsenlehti Julius perustetaan.

1994 Ensimmäinen Internetiä käsittelevä koulutus "Mikä on Internet ja miten se tulee vaikuttamaan työhösi?"

1996 Museoliiton verkkosivut avataan

1998 Valtakunnallista Museoviikkoa vietetään ensimmäisen kerran

2002 Museoliittoon Euroopan museojärjestöjen verkoston (NEMO) puheenjohtajuus ja sihteeristö

2006 Museot.fi -verkkosivusto ja Museohaku avautuvat

2007 Suomen museoliitto julkaisee Kulttuurivientistrategiansa.

2009 Koululaisten ja opiskelijoiden Mennään museoon! -viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa

2013 Museoliitto täyttää 90 vuotta.

Museoiden historiallisia vuosilukuja

1652 Turun akatemian kokoelmat syntyvät. Kansleri Per Brahe lahjoitti muotokuvansa Akatemian kirjastoon.

1813 Museoinspehtorin virka perustettiin Keisarilliseen Ylipiston Museoon.

1828 Keisarillinen Turun akatemia siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin.

1846 Suomen Taideyhdistys perustettiin. Taideyhdistyksen kokoelma asetettiin ensimmäisen kerran näytteille 1863.

1862 Suomen ensimmäinen paikallismuseo perustettiin Raaheen.

1883 Säädettiin Muinaismuistoasetus.

1884 Perustettiin Muinaistieteellinen toimikunta, Museoviraston edeltäjä.

1893 Valtion Historiallinen museo syntyi

1909 Seurasaaren ulkomuseoon siirrettiin ensimmäinen rakennus.

1916 Suomen kansallismuseo avattiin yleisölle.

1923 Suomen museoliitto perustettiin.

1963 Säädettiin Muinaismuistolaki. Se korvasi vuodesta 1883 voimassa olleen muinaismuistoasetuksen.

1964 Säädettiin rakennussuojelulaki.

1967 Keskuskortistointityö alkoi, kun valtioneuvosto myönsi tarkoitukseen vuosittaisen määrärahan.

1969 Perustettiin Museoalan ammattiliitto ry.

1972 Muinaistieteellinen toimikunta uudistettiin Museovirastoksi ja asetettiin Museotoimen aluehallintokomitea.

1983 Museologian yliopistollinen arvosanaopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa.

1985 Museoiden tietotekniikkatyöryhmän muistio selvitti tietotekniikan käyttömahdollisuuksia ja -tarpeita museotoiminnassa.

1988 Säädettiin ensimmäinen Museolaki ja -asetus.

1988-1992 Luonnontieteellinen keskusmuseo, Valtion taidemuseo, Suomen kansallismuseo nimettiin valtakunnallisiksi keskusmuseoiksi

1993 Ensimmäiset valtakunnalliset erikoismuseot nimettiin.

1998 Museologian professuuri Jyväskylän yliopistoon.

2000 Opetusministeriö asetti Kulttuuriperinnön digitointityöryhmän (KULDI) edistämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuuriperintöaineistojen digitointia.

2008 Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hanke Kansallinen digitaalinen kirjasto käynnistyi. Vuoteen 2011 kestävässä hankkeessa parannetaan arkistojen, kirjastojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä.


Lähteet: Suomen museohistoria. Toimittaneet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen. SKS: 2010. Janne Vilkuna, 75 vuotta museoiden hyväksi. Suomen museoliitto 1923-1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45.