Museotoiminta perustuu jatkuvuuteen, jonka takaa ennakoitavissa oleva VOS-rahoitus. Se on museoiden rahoituksen selkäranka, joka luo merkittäviä kannustimia myös kunnille ja muille museoita rahoittaville tahoille. Indeksikorotukset varmistavat museoiden toimintakyvyn myös epävarmoina aikoina. Suomalaisten museokokoelmien digitointityö on kesken, eikä opetus-ja kulttuuriministeriön vuotuinen 0,5 miljoonan euroa tuki digitointiin ole riittävä. Aiempien rahapelituottoihin perustuneiden avustusten korvaaminen on tärkeää, sillä erityisavustuksilla tuetaan esimerkiksi museoiden innovaatiotoimintaa. Museoita täytyy tukea loikassa digitoimisesta täysimittaiseen digitalisaatioon.

Museoilla on olennainen rooli vuosien 2022-2030 kulttuuriperintöstrategian toimeenpanossa. Kattavan museoverkoston avulla kulttuuriperintöstrategian tavoitteita voidaan jalkauttaa kansalaisten lähiympäristöön koko maassa. Museoiden kautta tarjoutuu monia mahdollisuuksia osallistaa erilaisia ryhmiä kulttuuriperintöstrategian toteuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Tämä edellyttää, että strategian toimeenpanoon varataan riittävät resurssit.

Museoala tarvitsee moniammatillisia osaajia, jotta ainutlaatuinen kulttuuriperintö voidaan säilyttää ja alan toimintaa kehittää. Suomalaisissa yliopistoissa tulee olla mahdollisuus saada riittävät valmiudet museo-ja kulttuurialan asiantuntija-ja johtotehtävissä toimiseen. Museolaki edellyttää, että valtion tukeman museon asiantuntijoiden tulee suorittaa vähintään museologian perusopinnot. Lain vaatimusten täyttäminen vaarantuu, jos opetusta ei ole riittävästi tarjolla. Museoalan kehitykselle on keskeistä, että Suomessa on mahdollista opiskella museologiaa pääaineena. Perus-ja aineopinnot eivät riitä laaja-alaisen ja kehittyvän tieteen monipuoliseen ja syvään osaamiseen. Ainakin yksi museologian professuuri on edellytys sille, että tieteenala elää ja kehittyy Suomessa.