MEISTÄ JA MUSEOALASTA
 

Museoliiton säännöt

Suomen museoliitto on perustettu vuonna 1923 ja rekisteröity vuonna 1924 (n:o 8960). Uusitut säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 17.5.2011 ja rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 16.3.2012.

1 §
Liiton nimi on Suomen museoliitto ry, ruotsiksi Finlands museiförbund rf, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 §
Suomen museoliiton tarkoituksena on toimia museoita omistavien tai ylläpitävien yhteisöjen museotoimintaa tukevana, yhteisiä tehtäviä hoitavana ja museoiden etuja valvovana yhdistyksenä. Liitto edistää museolaitoksen yleistä kehitystä ja tunnetuksi tekemistä sekä toimii jäsentensä yhteistyöelimenä.

3 §
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tarjoaa alan täydennyskoulutus- sekä muita palveluja, järjestää neuvottelutilaisuuksia, tekee museoalan kehittämiseen tähtääviä tutkimuksia, selvityksiä ja aloitteita, antaa lausuntoja, suosituksia ja asiantuntija-apua sekä osallistuu museoalan kansainväliseen yhteistyöhön. Koulutus- ja julkaisutoiminnalla voidaan myös tukea liiton toimintaa.

4 §
Suomen museoliiton jäseniä ovat liittojäsenet, kannattavat jäsenet ja kunniajäsenet. Liittojäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva, museotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö. Liittojäsenistö jakaantuu harjoittamansa museotoimen henkilökunnan lukumäärän mukaan kolmeen jäsenluokkaan siten, että suurimmat kuuluvat I liittojäsenluokkaan ja pienimmät III liittojäsenluokkaan.

Kannattavia jäseniä voivat olla liiton tavoitteita tukevat oikeuskelpoiset yhteisöt. Saavutetut jäsenoikeudet taataan aikaisemmin liittyneille tai kutsutuille jäsenille.

Kunniajäseniksi vuosikokous kutsuu museoalalla tai museotyön hyväksi erittäin ansiokkaalla tavalla toimineita henkilöitä. Vuosikokouksen päätöksen on oltava yksimielinen. Esityksen kunniajäsenistä tekee hallitus.

Hyväksyessään uuden jäsenen hallitus päättää, mihin jäsenryhmään yhteisö kuuluu. Hallitus voi myös muuttaa jäsenen suostumuksella jäsenluokkaa, mikäli jäsenen toiminnassa tapahtuva muutos sitä edellyttää. Vuosikokous päättää jäsenryhmien mukaan määräytyvien jäsenmaksujen perusteista ja suuruudesta. Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuista.

5 §
Hallitus voi yhdistyslaissa mainituin perustein ja säädettyä menettelytapaa noudattaen erottaa jäsenen liitosta. Erottamispäätöksestä voi valittaa vuosikokoukselle. Valitus on jätettävä kirjallisesti liiton hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista. Jäsen, joka kahden perättäisen vuoden aikana ei ole suorittanut jäsenmaksuaan, voidaan katsoa eronneeksi liitosta.

6 §
Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, jonka toimikausi on varsinaisten vuosikokousten välinen aika. Vuosikokous valitsee hallitukseen yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kolmeksi toimikaudeksi kerrallaan kaksitoista jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan. Jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolmannes. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään kahdesti ja puheenjohtaja enintään kuudesti peräkkäin. Hallituksen jäseniä valittaessa ei oteta huomioon toimintaa puheenjohtajana eikä puheenjohtajaa valittaessa toimintaa hallituksen jäsenenä.

7 §
Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetettävä kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan sekä nimetä toimikuntia tai jaostoja.

8 §
Liiton toimeenpanevana johtajana on pääsihteeri, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, panna toimeen tehdyt päätökset sekä johtaa liiton toimistoa. Pääsihteeri huolehtii hallituksen valvomana liiton omaisuuden hoidosta ja hyväksytyn talousarvion toteuttamisesta. Pääsihteeri edustaa liittoa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä.

Hallitus valmistelee vuosikokouksessa käsiteltävät asiat, vahvistaa toiminnalle ohjesäännöt, valitsee liiton pääsihteerin sekä muun vakinaisen henkilökunnan.

9 §
Liiton nimen kirjoittavat joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa.

10 §
Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan valitaan vuosikokouksessa kuluvaksi toimikaudeksi kaksi tilintarkastuslain mukaista tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajien tulee jättää hallitukselle kertomuksensa kirjallisena neljä viikkoa ennen vuosikokousta.

11 §
Liiton vuosikokous pidetään toukokuun loppuun mennessä hallituksen määräämällä paikkakunnalla. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kokousta.

Liiton kokouksissa ovat äänivaltaisia liittojäsenten viralliset edustajat sekä ennen vuoden 1974 sääntömuutosta liittyneet kannattavat jäsenet, joilla kullakin on yksi ääni. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta. Kukin liittojäsen saa lähettää kokoukseen edustajia seuraavasti:
I luokan jäsen kolme
II luokan jäsen kaksi sekä
III luokan jäsen yhden.

Äänioikeus on vain jäsenmaksuvelvoitteensa täyttäneellä jäsenellä. Jäsenmaksut on maksettava ennen vuosikokousta. Liittojäsenen edustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä ja käyttää vain yhtä ääntä.

12 §
Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjan tarkistajat,
2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto,
4. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
6. määrätään jäsenmaksut seuraavaksi toimintavuodeksi,
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle toimintakaudelle,
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle,
9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet,
10. määrätään hallituksen palkkiot ja matkakorvausperusteet,
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut ja kokoukselle esitetyt asiat ottaen huomioon yhdistyslain määräykset

13 §
Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään kymmenen liittojäsentä tai 1/10 koko jäsenmäärästä sitä kirjallisesti pyytää. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisena vähintään kaksi viikkoa ennen kokouspäivää. Kokouksessa käsitellään ainoastaan ne asiat, jotka kutsussa mainitaan.

14 §
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa liiton vuosikokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja jos muutosta kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

15 §
Päätös liiton purkamisesta on tehtävä varsinaisessa kokouksessa tai kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä muussa kokouksessa, jos vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa purkamisehdotusta. Liiton purkautuessa sen varat on käytettävä liiton tarkoituksen edistämiseen liiton purkautumisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisest