Aloite Suomen valtiollisen historian museosta

Joukko arvovaltaisia kansalaisia on esittänyt, että valtionhallinto ryhtyisi yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa toimiin, jotta vuonna 2017 - itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna - voitaisiin vihkiä käyttöön Suomen valtiollisen historian museo. Museon tehtävänä olisi kertoa maamme valtiollisen historian vaiheet esihistoriasta nykypäivään asti.

Aloitteen taustalla on laaja keskustelu siitä, milloin Suomi varsinaisesti syntyi. Pian satavuotista itsenäistä tasavaltaa edelsi valtiollisen autonomian aika, mutta valtiollisella historialla on myös esihistoriansa Ruotsin vallan aikana. Keskittymisellä nimenomaan valtiollisen ja poliittisen historian teemoihin voisi olla merkitystä suomalaisen itsenäisyyden ja identiteetin ymmärtämiseksi. Mikä on ollut Suomen valtiollinen rooli kehityksessä kohti yhdentyvää maailmaa. Miten Suomesta tuli itsenäinen valtio ja miten se on säilynyt ja säilyy itsenäisenä myös tulevaisuudessa?

Aloitteessa on kysymys valtiollisen historian museosta ja aloitteen tekijät korostavatkin, että museon suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan poliittista ja yhteiskunnallista yksimielisyyttä. Tarvitaan sellaista näkemyksellisyyttä, joka tekee oikeutta valtiollisen kehityksen monimuotoisuudelle, mutta myös kansalliselle yhtenäisyydelle. Suunnittelussa tarvitaan myös vahvaa ja monipuolista museoammatillista osaamista, mikä kansainvälisenkin mittapuun mukaan on Suomessa korkeatasoista.

Aloitteessa jätetään avoimeksi, olisiko kyseessä kokonaan uusi ja erikseen perustettava museo - vai olisiko mahdollista hyödyntää niitä voimavaroja ja kokoelmia, joita jo olemassa olevissa museoissa on olemassa.

Suomen valtiollisen museon perustamisajatus kirjattiin 1884, jolloin perustettiin Arkeologinen toimisto hoitamaan muinaismuistoasetuksen toimeenpanoa. Sen tehtäviin liitettiin myös huolehtiminen mahdollisesti perustettavasta kansallismuseosta. Suomen kansallismuseo syntyi 1893, kun Helsingin yliopiston Historiallis-kansatieteellinen museo, Ylioppilaskuntien kansatieteellinen museo ja Suomen muinaismuistoyhdistyksen kokoelmat yhdistettiin Valtion historialliseksi museoksi.

Maamme jo olemassa olevat museot käsittelevät valtiollista historia välillisesti. Kansallismuseo kansalaistemme historiaa, Sotamuseo nimensä mukaisesti Suomen sotahistoriaa, presidenttien kotimuseot henkilöhistoriaa ja linnat Ruotsin vallan aikaa.

Kun ajatusta valtiollisen historian museosta ryhdytään kehittelemään, on Suomen museoliiton hallituksen näkemyksen mukaan luontevinta katsoa, miten aloitteen ajatus voidaan toteuttaa Suomen kansallismuseon yhteydessä. Sen tehtävä on laajempi kuin nyt tehdyssä aloitteessa, mutta sisällöllisesti ja hallinnollisesti yhteys on luontevin.

Vuonna 1910 valmistunut monumentaalinen Kansallismuseon rakennus ei enää täytä nykyaikaisen museon vaatimuksia. Museon laajennustarve on ollut vuosien varrella useasti esillä. 1970-luvulla käydyn arkkitehtikilpailun voitti Aarno Ruusuvuori, joka sai suunnitelmastaan myös toimeksiannon, mutta laajennusta ei koskaan toteutettu.

Myös museon irrottaminen Museoviraston eli entisen Arkeologian toimiston ja sittemmin Muinaistieteellisen toimikunnan alaisuudesta on ollut eri yhteyksissä esillä. Museon resursointi kulttuuriperinnön suojeluun liittyvän valtion viraston lainsäädännöllisten haasteiden ja kulttuuriympäristöön liittyvien kasvavien tehtävien rinnalla on vaikeaa. Valtion taidemuseon kehitys itsenäisenä, opetusministeriön alaisena museona on ollut huomattavasti suotuisampaa.

Riittävien toimintamahdollisuuksien ja resurssien turvaamiseksi tulisi myös Suomen kansallismuseolla olla itsenäinen asema suoraan opetusministeriön alaisuudessa. Kansallismuseon resurssien saattaminen tasoon, joka vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita, on yksi tärkeä perusta myös Suomen maabrändin kirkastamiselle.

Koska Suomen kansallismuseon mahdollisuudet esitellä riittävällä laajuudella Suomen valtiollista historiaa ovat vajavaiset ja museon kehittämisen mahdollisuudet ovat vuosien saatossa olleet riittämättömät, on nyt erinomainen tilaisuus ryhtyä suunnittelemaan museon yhteyteen uudisrakennusta, jossa kansalaisadressissa esitetyt ajatukset voisivat toteutua.

Ajatus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunnioittamisesta luomalla valtiollisen historian museo on Suomen museoliiton mielestä osoitus museoittemme merkittävyydestä ja tärkeästä tehtävästä säilyttää ja esitellä maamme kulttuuria. Tuemme lämpimästi aloitetta ja pidämme välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin asian edistämiseksi ja Suomen kansallismuseon kehittämiseksi aloitteessa esitetyllä tavalla.

Anja-Tuulikki Huovinen
Suomen museoliiton pääsihteeri