Kulttuuriseteli tärkeä kulttuurikentälle

Suomen museoliitto, Suomen teatteriliitto, Suomen sinfoniaorkesterit ja Finland Festivals ovat 4.5.2006 lähettäneet alla olevan kirjeen ministeri Wideroosille ja Karpelalle sekä kansanedustajille ja puoluetoimistoille. Asia on eduskunnassa noussut keskusteluun kansanedustaja Suvi Lindenin  valmistellessa lakialoitetta tuloverolain 69 §:n muuttamisesta ts. kulttuurisetelin verottomuudesta. Asiasta ovat tehneet kirjallisen kysymyksen myös kansanedustajat Toimi Kankaanniemi ja Janina Andersson. Kulttuurijärjestöt halusivat tukea asiaa ja saattaa verottomuuskysymyksen mukaan myös seuraavan hallitusohjelman valmisteluihin, edellyttäen, että asia ei etene tällä eduskuntakaudella.

Kulttuurijärjestöt luovuttivat keväällä 2005 selvitysmies Ralf Sundin raportin kulttuurisetelin toteuttamisen edellytyksistä kulttuuriministeri Karpelalle ja veroministeri Wideroosille. Kulttuuriseteli on monin tavoin liikuntaseteliin verrattavissa oleva työsuhde-etu. Kulttuurisetelin avulla työnantaja pystyy edistämään innostavan työilmapiirin syntymistä ja kannustamaan henkilöstönsä jaksamista työssä. Selvityksessä yhdeksi keskeisimmistä seikoista nousi kysymys kulttuurisetelin verotuskohtelusta. Selvitysmies ehdotti tuloverolain muutosta. Asian noustua taas laajempaan keskusteluun, haluamme korostaa kulttuurisetelin merkitystä ja verokohtelun muutoksen tärkeyttä kulttuurikentän näkökulmasta.

Suomen Teatteriliitto, Suomen Museoliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Finland Festivals tilasivat opetusministeriön tuella syksyllä 2004 selvityksen kulttuurisetelin käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Selvitysmies Ralf Sundin tekemä raportti pohtii monipuolisesti kulttuurisetelin toteuttamisen edellytyksiä, sen käyttöalueen rajausta ja seteliin liittyviä organisointikysymyksiä. Raportti on luettavissa osoitteessa http://www.teatteriliitto.fi/netpdf/Sund.pdf.

Kulttuuriseteliä on kaavailtu yritysten työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisen välineeksi. Kulttuuriseteli hyödyttäisi toteutuessaan laajasti kaikkia osapuolia: työntekijöitä, työnantajia, kulttuurialan toimijoita sekä valtiovaltaa. Selvityksen mukaan hankkeen toteuttamiseen suhtaudutaan eri tahoilla positiivisesti. Monella tavalla kulttuuriseteli vertautuu jo aiemmin toteutuneeseen liikuntaseteliin ajattelutavaltaan ja toteutukseltaan.

Raportissa arvioidaan myös kulttuurisetelin käyttöönottoastetta. Sund arvioi, että viidessä vuodessa kulttuurisetelillä voidaan saavuttaa noin 20 miljoonan euron markkinat. Kulttuurin kannalta on tärkeää, että setelin avulla voidaan saavuttaa uusia käyttäjäryhmiä. Raportti arvioi, että kulttuurilaitosten lipunmyynti kasvaisi parissa vuodessa kulttuurisetelin myötä nettomääräisesti 2-3 prosenttia.
Yhtenä keskeisimpänä tarkastelukohteena on ollut kulttuurisetelin verotuskohtelun selvittäminen. Raportissa päädytään lopputulokseen, jonka mukaan on tietyin edellytyksin saajalleen verovapaa etu. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että hallituksen tulisi tehdä esitys tuloverolain muuttamisesta.

Keskeinen kysymys kulttuurisetelin laajamittaisessa käyttöönotossa on verovapauden varmistaminen. Sundin selvityksen mukaan yritykset eivät hanki kulttuuriseteleitä työntekijöilleen, ennen kuin verokohtelu on varmistunut. Helpoimmin tämä olisi toteutettavissa lisäämällä kulttuurisetelistä liikuntaseteliä vastaava maininta tuloverolain 69 §:ään. Mikäli muutos tuloverolakiin tulisi, on ennakoitavissa, että alalle tulisi nopealla aikavälillä useampia kuin yksi palveluntarjoaja.

Haluammekin edelleen korostaa kulttuurisetelin hyödyllisyyttä suomalaisen kulttuurielämän kannalta ja painottaa verovapauden tärkeyttä kulttuurisetelin syntymisen varmistajana.

Suomen museoliitto-Finlands museiförbund ry
Suomen Teatteriliitto ry
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Finland Festivals