Valtakunnallinen museohistoriahanke käynnistettiin vuonna 2005 ja sen tavoitteena oli Suomen museohistorian kirjoittaminen. Suomen museohistoria hahmottaa suhdettamme kulttuuriin sekä esineelliseen, luonnontieteelliseen ja taiteelliseen perintöömme. Se myös tukee museoita kulttuuripoliittisina vaikuttajina - kertoo siitä, miksi museot ovat olemassa ja kenelle.

Hankkeesta vastasivat Suomen museoliitto, Museovirasto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Valtion taidemuseo (Kuvataiteen keskusarkisto ja Kehys) sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen museologian oppiaineet.

Kysymyksessä on ollut paitsi aineistonkeruu- ja tutkimushanke myös koulutushanke. Se on korostanut museoiden oman historian ja museoprofession tuntemusta ja on kannustanut museoita tunnistamaan ja kirjoittamaan omaa historiaansa. Aineiston keruu on kohdentunut jo tehdyn tutkimuksen kartoittamiseen ja museoalan muistitiedon keräämiseen.

Museohistorian tietokanta

Suomalaisten museoiden historiaan liittyvän tutkimuksen hahmottamiseksi Suomen museoliiton sivuille avattiin syksyllä 2005 jatkuvasti päivitettävissä oleva tietokanta, jonka avulla on mahdollista saada kokonaiskäsitys siitä, mitä tähän mennessä on tehty. Jokainen museo voi pitää omat museohistoriaa koskevat tietonsa ajan tasalla osoitteessa www.museoliitto.fi/museohistoria

Tietokannassa on yli puolentuhatta nimekettä: historiikkeja, kokoelma-analyyseja, artikkeleita, puheita sekä muuta aineistoa. Valmiiden tutkimusten ohella tietokantaan on kirjattu tietoja myös tekeillä olevista tutkimuksista sekä ehdotuksia tärkeimmistä museoiden historiaa koskevista tutkimusaiheista.

Tietokannan avulla on mahdollista hahmottaa museoiden historiantutkimuksen tila sekä ryhtyä tietoisesti paikkaamaan pahimpia puutteita yhteistyössä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Näin täydentyvän perusmateriaalin avulla myös suomalaisen museohistorian kirjoittaminen tulee pitkällä tähtäimellä mahdolliseksi.

Museoalan muistitiedon keruu

Museohistorian aineistokartoituksen rinnalla on käynnistetty valtakunnallinen museoalan muistitiedon keruu. Museoprofession kehitys tallentuu museoalan ammattilaisten haastatteluissa, joiden tarkoituksena on kattaa mahdollisimman laaja alueellinen ja ammatillinen kirjo suomalaista museo-osaamista. Haastatteluiden tekemistä varten on tuotettu materiaalipaketti haastattelurunkoineen ja teknisine ohjeineen, joka on Suomen museoliiton sivuilla osoitteessa www.museoliitto.fi/museohistoria

Muistitietohankkeen koordinoinnista ja haastatteluaineiston arkistoinnista vastaavat Kuvataiteen keskusarkisto, Museovirasto ja Luonnontieteellisen keskusmuseo. Periaatteena on kuitenkin se, että jokainen museo haastattelee "omansa". Näin muistitiedon keruu myös yhdistää koko maan museokentän yhteiseen voimainponnistukseen.

Suomen museohistoria-tutkimus

Varsinainen tutkimus, Suomen museohistoria käsittelee museoinstituution syntyä Suomessa. Teoksessa kartoitetaan museoaatteen ja antikvaaristen periaatteiden rantautuminen Suomeen, ensimmäisten "museomiesten" rooli silloisella kulttuurin kentällä ja museohankkeiden suhde poliittiseen päätöksentekoon. Erityistä huomiota kiinnitetään kokoelmanmuodostukseen, kokoelmien välittämiin arvoihin ja arvostuksiin sekä yksityisten keräilijöiden merkitykseen kokoelmien rakentajina.

Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana keskitytään museoiden eriytymiseen kulttuurihistoriallisiksi museoiksi, luonnontieteellisiksi museoiksi, erikoismuseoiksi ja taidemuseoiksi, museohallinnon kehitykseen, vuonna 1923 perustetun Suomen museoliiton merkitykseen kentällä, museoprofession muodostumiseen ja valistuksen perintöön. Kirjoittajina ovat alan johtavat asiantuntijat.

Valtakunnallisen museohistoriahankkeen luonteeseen kuuluu olennaisimpien kysymysten käsitteleminen koko museokentän yhteisissä seminaareissa ja konferensseissa, joiden tarkoituksena on paitsi tuottaa uutta tietoa kentän käyttöön, myös painottaa museologisen ajattelun merkitystä koko alalle.

Ensimmäinen hankkeeseen liittyvä laajempi museohistoriaseminaari järjestettiin tammikuussa 2007 Jyväskylän yliopistossa. Seminaarin aiheena oli museoiden edustama historiakäsitys. Vuonna 2008 keskusteltiin museoalan ammatillistumisesta.

Organisaatio

Ohjausryhmä

Puheenjohtaja:
Anja-Tuulikki Huovinen, pääsihteeri, Suomen museoliitto
Jäsenet:
Juha Ilvas, muistitietohankkeen projektipäällikkö, Kuvataiteen keskusarkisto
Juhani Kostet, dosentti, museotoimenjohtaja, Turun museokeskus
Juhani Lokki, johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki
Susanna Pettersson, kehityspäällikkö, Kehys
Marja-Liisa Pohjanvirta, museoasiainsihteeri, Suomen museoliitto
Paula Purhonen, pääjohtaja, Museovirasto
Marja-Liisa Rönkkö, yliopistonlehtori, museologian oppiaine, Helsinki
Ulla Vihanta, johtaja, Kuvataiteen keskusarkisto
Janne Vilkuna, professori, museologian oppiaine, Jyväskylä

Toimituskunta

Puheenjohtaja:
Veikko Laakso, lehtori, Suomen historian oppiaine, Turun yliopisto
Jäsenet:
Mikko Härö, yli-intendentti, Museovirasto
Juhani Kostet
Susanna Pettersson
Marja-Liisa Pohjanvirta
Marja-Liisa Rönkkö
Juhani Terhivuo, yli-intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo
Janne Vilkuna

Projektipäällikkö

Susanna Pettersson

Työryhmät

Museoalan muistitieto
puheenjohtaja Paula Purhonen
projektipäällikkö Juha Ilvas

Koulutus ja seminaarit
puheenjohtaja Janne Vilkuna