• Facebook
  • Twitter
  • Youtube
  • Blogger
 
JÄSENILLE
 

Lausunto sivistysvaliokunnalle opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta

Suomen museoliitto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta.

Viite: Sivistysvaliokunta tiistai 14.11.2017 klo 12:00; HE 99/2017 vp; Asiantuntijapyyntö 30.10.2017 Asia: Suomen museoliiton lausunto, HE 99/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta

Sivistysvaliokunnalle

Kulttuurimenot eivät ole ajaneet yhdenkään kaupungin, alueen tai valtion taloutta ahdinkoon, eikä yhdenkään kaupungin, alueen tai valtion heikkoa taloutta ole pelastettu kulttuurimenojen leikkauksilla. Päinvastaisia esimerkkejä on useita. Kulttuuri-investoinneilla on saatu aikaan rakennemuutos, jolla talous on saatu kasvu-uralle.

Hallituksen esityksen peruste ja toteutuma ristiriidassa


Lausunnolla oleva hallituksen esitys jatkaa vuodesta 2012 jatkuneita museoiden ja muiden kulttuurilaitosten rahoitusleikkauksia. Hallituksen esitys on toteutuessaan jäädyttämässä museoiden valtionosuudet yli 20% matalammalle tasolle kuin niiden kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan pitäisi olla. Esityksen perusteena on tarve valtiontalouden tasapainottamiseen.

Peruste ei yllätä. Käytännössä kulttuurin rahoitusleikkausten peruste on aina heikko taloudellinen tilanne, ei esimerkiksi erimielisyys kulttuuripolitiikasta tai kulttuurivihamielisyys. Taloussyillä vuodesta 2012 alkaen perustellut leikkauspäätökset eivät ole johtaneet keskusteluun taloudesta, vaan vaikuttaneet suoraan leikkauksen kohteina oleviin kulttuurilaitoksiin ja -toimialoihin. Vaikutukset ovat olleet vain negatiivisia. Palvelujen määrä on vähentynyt ja kehittämistoimet ovat hidastuneet.

Esityksen perusteiden näkökulmasta olisi luontevaa, että päättäjät kävisivät keskustelua siitä, ovatko tehdyt ja esitetyt leikkaukset johtaneet tai johtamassa talouden kohenemiseen. Varmaa on, että esityksen talousvaikutus on eri kuin valtion määrärahabudjetissa noin 8,4 miljoonana eurona näyttäytyvä säästö.

Valtion budjetin kulusäästön vastinparina kaupungit, alueet ja valtio menettävät huomattavan määrän tuloja. Suora tulohävikki syntyy museon ja muiden kulttuuriorganisaatioiden tuottamien palvelutulojen menetyksestä. Aluetaloudelle tulohävikki on tähän verrattuna moninkertainen.

Kulttuuripalvelujen on todettu olevan poikkeuksellisen merkittäviä aluetalouden virkistäjiä, sillä pääosa palvelutuotantoon ja palvelujen käyttöön liittyvästä rahasta jää esimerkiksi teatterin, orkesterin tai museon sijaintipaikkakunnalle. Palvelujen käyttö saa rahan liikkeelle erityisesti kulttuurilaitosten lähiympäristössä olevissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Vaasan yliopiston vuonna 2013 museoista tekemän tutkimuksen mukaan museot virkistävät ympärillään olevien yritysten, muun muassa kahviloiden, ravintoloiden, hotellien ja erikoiskauppojen, liiketoimintaa siinä määrin, että yritysten maksamat verot lisääntyvät enemmän kuin valtio tai kunta avustaa museoita. Muiden kulttuuripalvelujen osalta vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta oletettavaa on, että vaikutukset ovat samankaltaisia.

Myönteisten tulovirtavaikutusten lisäksi kulttuuriorganisaatiot lisäävät paikkakuntien elinvoimaa vahvistamalla kuntien tunnettuutta, kiinnostavuutta ja viihtyvyyttä. Näiden vaikutusten merkitys on huomattava erityisesti paikkakuntien pitkäjänteiselle kehittämiselle, jossa kilpailu yrityksistä ja osaajista on keskeistä.

Budjettiesityksen perusteena on talouden tasapainottaminen. Esityksen perusteeksi ei kuitenkaan ole tehty ainoatakaan talousvaikutusten arviointia eli arviointia siitä, tasapainottaako valtion budjetissa näyttäytyvä kulusäästö valtiontaloutta vai onko talous päätöksen seurauksena entistä heikommassa kunnossa. Kulttuurin talousvaikutuksista yleisellä tasolla tehtyjen selvitysten ja tutkimusten perusteella on todennäköistä, että leikkausten tulokset ovat päinvastaiset kuin mitä leikkauksilla on tavoiteltu.

Rahoitus lakisääteiselle tasolle

Vuoden 2018 budjettia tehtäessä kuva julkisen talouden tilasta on muuttunut aikaisempaa positiivisemmaksi. On ilmeistä, että myönteistä kehitystä voidaan vahvistaa lisäämällä panostuksia museo- ja kulttuurialaan.

Suomen museoliiton näkemysten mukaan valtion rahoitus on ensi vuonna palautettava vähintään sille tasolle, jolla sen pitäisi olla ilman kulttuuritoimen rahoitukseen tehtyjä ja mahdollisesti tehtäviä muutoksia. Esitämme, että lausunnolla oleva muutosesitys hylätään ja että museoiden rahoitus nostetaan lakisääteiselle tasolleen jo vuonna 2018.

Rahoitustason nostamiseen vuodesta 2019 eteenpäin luo erityisiä paineita meneillään oleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, jonka taustalla on tarve ottaa sekä uusia toimijoita että tehtäviä säännöllisen valtionrahoituksen piiriin.

Valmistelussa olevat uudistukset eivät ole mahdollisia ilman rahoituksen kokonaistason tarkistamista. Käytännössä kokonaistason tarkistaminen tarkoittaisi museoiden, teattereiden ja orkestereiden etujärjestöjen tekemien laskelmien mukaan noin 12 miljoonan euron lisärahoitusta. Tällä korjattaisiin 2010-luvun leikkausten vaikutukset ja mahdollistettaisiin sekä uusien toimijoiden ottaminen rahoituksen piiriin että tarvittavien rakenteiden uudistaminen.

Helsingissä 13.11.2017

Suomen museoliitto ry

Kimmo Levä
pääsihteeri

Suomen museoliitto 14.11.2017