Suomen Kellomuseo
 
Sijaintisi: Etusivu > Projektit > Toteutetut projektit > Museokokoelmien digitoinnin priorisointi

Museokokoelmien digitoinnin priorisointi

Suomi-neidon muuttuvat kasvot - vaihtuvia näköaloja suomalaisuuteen on museokokoelmien priorisointia pohtineen työryhmän esitys kokoelmien saattamiseksi sähköiseen muotoon.

Priorisointisuunnitelmaa on valmisteltu siten, että Museoviraston ja Valtion taidemuseon taholta on tehty pohjaehdotuksia, joista on keskusteltu Suomen museoliiton järjstämissä seminaareissa. Asiaa koordinoi Opetusministeriön Sisältöhankkeen alaisena toimiva Kulttuuriperinnön digitointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Museoliiton pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen ja sihteerinä ylitarkastaja Päivi Salonen Opetusministeriöstä.

Museokokoelmien digitointi tarkoittaa kokoelmatietojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Digitointi on perusedellytys sisältötuotannolle. 

Koska aineistoa on paljon ja käytettävissä olevia resursseja niukasti, joudutaan digitointityötä priorisoimaan. Arkistot ja kirjastot ovat laatineet omat suunnitelmansa.  Museoalan priorisointisuunnitelmaa on valmisteltu siten, että Museoviraston ja Valtion taidemuseon taholta on valmisteltu pohjaehdotuksia, joista on keskusteltu Suomen museoliitton järjestämissä seminareissa. Asiaa koordinoi Opetusministeriön Sisältöhankkeen alaisena toimiva Kulttuuriperinnön digitointityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii pääsihteeri Anja-Tuulikki Huovinen ja sihteerinä ylitarkastaja Päivi Salonen Opetusministeriöstä 

Järjestetyt seminaarit:

  • Digitoinnin tila ja tulevaisuus 9.-10.11.2000
  • Museokokoelmien digitoinnin priorisointiseminaari 25.-26.4.2001
  • Priorisointiseminaari 17.10.2001

Museokokoelmien digitoinnin priorisointi
17.10.2001 Suomen kansallismuseossa järjestetyssä seminaarissa erikoistutkija Sirkka Valanto Museovirastosta ja amanuenssi Merja Heiskanen Lahden kaupunginmuseosta esittelivät kulttuurihistoriallisten kokoelmien priorisointisuunnitelmia, taidemuseoasiainsihteeri Mirva Mattila Valtion taidemuseosta selosti priorisointisuunnitelmia taidemuseoiden näkökulmasta ja Tampereen museoiden tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva selosti kuva-arkistojen digitoinnin priorisointeja. Seminaarissa käydyn keskustelun pohjalta em. työryhmä täsmensi esiin tulleet aiheet seuraavaksi esitykseksi:

Kulttuurihistorialliset museot:

  • muotokuvat, kirkollinen ja uskonnollinen esineistö, saamelaisuus ja jälleenrakennuskausi vuodesta 1945-1960 -luvulle. 

Taidemuseot:

  • suomalaisuus, yhteiskunnalliset muutokset, modernismin murros ja kansainvälistyminen 

Kuva-arkistot:

  • paljon käytetyt kuvat, paikkakuntakuvat, työkuvat, yli 100 vuotta vanhat kuvat ja tuhoutumassa oleva hauras materiaali. Valokuva-arkistoissa priorisoitavia kohteita ovat lisäksi vaikeasti saavutettavissa oleva materiaali, esimerkiksi negatiivikokoelmat. 


Museoiden yhteisiä teemoja pohdittaessa lähtökohtana pidettiin museoiden ja kulttuurin monimuotoisuutta. Teemat pyrittiin valitsemaan siten, että niissä on moneen suuntaan ulottuvia näkökulmia, jotka mahdollistavat museoiden laajan osallistumisen hankkeeseen.

Työryhmä ehdottaa kokoelmien digitoinnin priorisoinniksi
Suomi-neidon muuttuvat kasvot - vaihtuvia näköaloja suomalaisuuteen

Alateemat:

  • Maisema, miljöö, arkkitehtuuri
  • Muotokuvat
  • Koti, työ ja vapaa-aika
  • Jälleenrakennuksen aika 1960-luvulle asti
  • Uskonnollinen elämä

Läpäisyperiaatteella kaikissa teemoissa otetaan huomioon kulttuurinen tausta, esim. saamelaisuus, karjalaisuus, siirtolaisuus, pakolaisuus, jotka kertovat suomalaisuuden muuttumisesta ja monikulttuurisesta Suomesta. Jotta teemoista muodostuisi verkon kautta kokonaisuus (jotta hakukone tunnistaisi tarvittavat teemat), tullaan niille antamaan teemakohtaiset ohjeet asiasanoituksesta ja luokituksesta. 

"Suomi-neidon muuttuvat kasvot" on nähtävissä kokoavana sateenvarjona, joka kertoo suomalaisen maiseman ja miljöön sekä esinemaailman muutoksesta. Viisi erilaista teemaa sateenvarjon alla ovat näkökulmia suomalaisuuteen, josta kulttuurihistoriallisten museoiden, taidemuseoiden, erikoismuseoiden ja kuva-arkistojen kokoelmat kertovat. Historiaamme on tallennettu ja sitä tallennetaan museoihin. Sieltä löytyy myös monikulttuurisen Suomen perintö. 

Suomi-neidon muuttuvista kasvoista ja vaihtuvista näkökulmista suomalaisuuteen kertovat museoissa olevat rakennukset, esineet, valokuvat, kartat, piirustukset ym. materiaali. Valikoituja aineistoja digitoimalla ja tuottamalla niistä jatkossa sisältötuotteita tehdään kansallista kulttuuriperintöä saavutettavaksi. Suomen museokokoelmat online mahdollistaa käyttäjä-/asiakaslähtöiset haut kokoelmiin. Digitoidusta aineistosta myös laaditaan editoituja kokonaisuuksia, jotka esittelevät museoihin tallennettuja tietovarantoja ja kertovat niiden avulla kulttuurimme monimuotoisuudesta.

Kulttuuriperinnön digitointi päätavoitteena
Kulttuuriperinnön digitointi on mainittu yhtenä tietoyhteiskunnan päätavoitteista sekä hallitusohjelmassa että valtiovarainministeriön ja opetusministeriön tavoiteohjelmissa. Euroopan laajuisesti kulttuuriperintö ja muistiorganisaatioiden hallinnassa olevat tietovarannot nähdään keskeisenä kulttuurisena ja taloudellisena voimavarana eurooppalaisten sisältöjen tuottamisessa maailmanlaajuisiin verkkoihin. Sisältötuotanosta halutaan kehittää merkittävä kilpailutekijä kansallisille ja kansainvälisille markkinoille.

Museoiden kokoelmatietojen siirtämiseen atk:lle on Opetusministeriö myöntänyt Myytti-rahaa yhteensä 7,5 milj. markkaa. Määrärahan kasvulle osana hallituksen sisältötuotantohanketta on lähtökohtana se, että museoille saadaan valtakunnallinen  digitoinnin priorisointisuunnitelma.

Siirry sivun alkuun
 

 

 

Taistelimme - taistelemme
Lullas och Kalles Fiskars - Lullan ja Kallen Fiskars