KOULUTUS
 

Koulutuskorvaus

Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on hyvän työyhteisön tunnusmerkki. Museoalan ammattilaiset osallistuvatkin aktiivisesti Museoliiton järjestämään koulutukseen. Nyt museot voivat saada taloudellista tukea henkilökunnan ammatillisen koulutuksen kustannuksiin.

Vuoden 2014 alusta on astunut voimaan laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä (1136/2013) sekä laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Tämän ns. osaamisen kehittämisen toimintamallin mukaisesti työnantajan on mahdollista saada verotuksessa ylimääräinen koulutusvähennys tai koulutuskorvaus työntekijöiden ammatillisen koulutukseen kustannuksista.

Koulutussuunnitelma

Koulutuskorvauksen ja -vähennyksen edellytyksenä on koulutussuunnitelman laatiminen, sillä työnantaja saa korvauksen vain ennakkoon koulutussuunnitelmaan kirjatusta koulutuksesta. Koulutussuunnitelmana pidetään yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelmaan pitää sisältyä mm. arvio henkilöstön nykyisestä ammatillisesta osaamisesta, osaamisen muutostarpeista sekä koulutussuunnitelman toteuttamisesta henkilöstöryhmittäin. Lisäksi edellytetään, että suunnitelma pitää sisällään suunnitelmat mm. ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn ylläpidosta.

Miten tuki myönnetään?

Yrityksille koulutusvähennys on lisävähennys verotuksessa. Jos työnantaja on kunta, säätiö, yhdistys, seurakunta tai yliopisto, on kysymyksessä koulutuskorvaus, jota haetaan Työttömyysvakuutusrahastosta. Korvauksen määrä on 10 % palkkakustannuksesta. Palkkakustannus lasketaan siten, että työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä. Korvaus vähennetään työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta.

Minkälaista koulutusta tuetaan?

Ammatillisella osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan suunnitelmallista, nykyisen ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Lisäksi voidaan tukea myös koulutusta, joka tukee tulevia, ennakoitavissa olevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjä voivat olla esim. ajankohtaiskoulutukset, viestintä- ja esiintymiskoulutus, työmenetelmien kehittäminen, projektiosaaminen, markkinointi, johtamis- ja esimieskoulutus jne. Korvaukseen oikeuttavaa koulutusta eivät ole perehdyttäminen tai työhön opastus.Koulutuskorvauksen voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti kalenterivuodessa. Yhden täyden koulutuspäivän kesto on vähintään kuusi tuntia. Myös yksittäiset lyhyemmät koulutukset on mahdollista laskea yhteen ja muodostaa näistä kokonaisia koulutuspäiviä. Yksittäisen koulutuksen keston pitää olla vähintään 60 min. Myös verkkokoulutus lasketaan koulutuskorvaukseen oikeuttavaksi.

Tarkempia tietoja koulutuskorvauksesta ja sen hakemisesta löytyy Työttömyysvakuutusrahaston sivuilta: http://www.tvr.fi/fi/koulutuskorvaus/

Lisätietoja: koulutus- ja kehittämisjohtaja Leena Tokila, Suomen museoliitto