Museoliittoon on perustettu kestävän kehityksen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on pohtia ekologisen toiminnan periaatteita museotoiminnassa ja laatia museoiden käyttöä varten kestävän kehityksen ohjelma vuonna 2010. Työryhmän puheenjohtaja toimii toimitusjohtaja Timo Kukko, Nuuksiokeskus Oy/Metsähallitus.

Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen. Perusajatuksena on, että ekologiselle kestävyydelle luodaan edellytykset sosiaalisin, kulttuurisin ja taloudellisin keinoin. Ongelmat, jotka nyt - ihmisen toiminnan seurauksina - ilmenevät luonnonjärjestelmissä, ihminen voi poistaa muuttamalla omia toimintamallejaan.

Museoiden ilmastovaikutuksista eniten vaikuttavia toimia ovat lämmitys, sähkö ja liikkuminen, jotka muodostavat 3/4 museon energiankulutuksesta. Muut toiminnot kuten kahvila, myymälä, toimisto ym. muodostavat museon ilmastovaikutuksista loppuosan 1/4.

Museoiden tulee tiedostaa ympäristön muutoksen vaikutus museotyön sisältöön ja ymmärtää, että myös niillä on rooli muutoksen hidastamisessa. Kestävä kehitys tarjoaa museoille uudenlaista lähestymistapaa vanhoihin käytäntöihin, uusia tapoja esitellä kokoelmiaan ja saavuttaa yleisöä. Museoiden odotetaan osaltaan kiinnittävän huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja vastuulliseen kuluttamiseen. Kestävän kehityksen huomioiminen osana museokasvatusta lisää sosiaalista vastuuntuntoa. Museo voi tässä toimia ympäröivän yhteisönsä valistajana. (Suomen museoliiton strategia 2007-2013)

Kestävä kehitys ja museoalan kansainvälistyminen toimivat läpäisyperiaatteina Suomen museoliiton toimintavuoden suunnitelmassa. Museoliittoon on perustettu kestävän kehityksen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on pohtia ekologisen toiminnan periaatteita museotoiminnassa ja laatia museoiden käyttöä varten kestävän kehityksen ohjelma vuonna 2010.

Työryhmän puheenjohtaja toimii Timo Kukko, toimitusjohtaja, Nuuksiokeskus Oy/Metsähallitus. Muina jäseninä ovat: Saara Airaksinen, erikoisuunnittelija, Metsähallitus, Merja Herranen, museojohtaja, Porvoon museo, Heikki Häyhä, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Maire Mattinen, osastonjohtaja, Museovirasto, Susanna Pettersson, kehityspäällikkö, Valtion taidemuseo, KEHYS ja Juhani Terhivuo, yli-intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Työryhmä teki kartoituksen museoiden kestävän kehityksen toimintamalleista. Kyselyyn on tähän mennessä vastannut 33 museota ja kolme luontokeskusta. Kyselyyn voi vastata jatkossakin, ja se löytyy osoitteesta: www.webropol.com/P.aspx?id=364860&cid=74937003

Kartoituksen tuloksia

Kyselyyn vastanneista museoista vain muutamalla oli kirjoitettu kestävän kehityksen ohjelma. Kestävän kehityksen periaatteet toiminnassaan ottaa huomioon 30 % vastaajista. Energiankulutusta seurasi 16 % ja osittain 11 %. Virkamatkan teossa kestävän kehityksen periaatteet ottaa huomioon 70 %. Paikallisia tuotteita suosi yli 80 % vastaajista. Materiaaleja kierrätti 80 %.

Esimerkkejä parhaista käytännöistä kestävän kehityksen toteuttamiseksi museotyön eri osa-alueilla:

Kiinteistöt / Rakennettu ympäristö

Maalämpö, energiaseuranta, energiakatselmukset. Laitteiden turha valmiustila minimoidaan. Kiinteistöjen lämpötiloja seurataan ja huonelämpötiloja säädetään.
Ikkunoita tiivistetään. Näyttelyiden ollessa suljettuina lämpötiloja lasketaan jonkin verran. Valot sammutetaan huoneista joissa ei oleskella ja käytetään energiansäästölamppuja. Kiinteistöjen lämmitysmuoto muutetaan ympäristöystävällisemmäksi. Käytetään mahdollisimman alhaista lämpötilaa työtiloissa ja varastoissa. Säilytystilojen keskittäminen vähentää lämmitystarvetta ja liikkumista. Suojelluissa, vanhoissa kiinteistöissä rakenteelliset muutokset tehdään suojelumääräysten puitteissa. Korjausrakentamisessa käytetään omasta metsästä kaadettua puutavaraa, joka sahautetaan paikallisella toimijalla. Osa korjausmateriaalista on kierrätettyä (esim. ikkunalasi).

Näyttelytoiminta

Käytetään pysyviä ja muunneltavissa olevia näyttelyrakenteita. Materiaaleja uusiokäytetään ja käytetään paikallisten toimittajien ja tuottajien palveluita. Näyttelyplakaatit tuotetaan kestävästä materiaalista esim. kulutusta kestävästä kankaasta ne voidaan säilyttää pienessä tilassa ja ottaa esille uudelleen tai tarjota muille museoille ja toimijoille. Vaihtonäyttelyt pyritään luomaan ainakin osittain säilytettäviksi. Näyttelykuljetukset pyritään keskittämään. Näyttelyelektroniikassa otetaan huomioon energiatehokkuus. Valaistus järjestetään led-tekniikalla. Näyttelytilassa käytettään rajattua valaistuksen lx-määrä ja paljon halogeeneja sekä kuituvaloa. Kierrätysmateriaalista rakennetaan seinäkkeitä esim. vanhoista siirtolavoista. Näyttelyrakennusjäte kierrätetään ja lajitellaan. Yhteiset näyttelyprojektit muiden museoiden kanssa.

Kokoelmatoiminta

Kokoelmiin otetaan vain tarkan etukäteissuunnitelman mukaisia aineistoja, ei "varmuuskopioita". Kokoelmatoiminnassa käytetään materiaalien säilytys ym. tarpeista lähteviä tarvikkeita, joissa on aina maksimaalinen käyttöikä ja turvallisuus huomioitu. Tilajärjestelyt tehdään joustavin, mutta hukkatilaa karttavin rakentein, jotka ovat aina kierrätettäviä. Kuva-arkistotoimitukset lähetetään digitaalisessa muodossa. Pakkausmateriaaleja käytetään useita kertoja. Poistoja tehtäessä, esim. toimistotarvikkeet, niitä toimitetaan SPR:n tai muiden tahojen keräyksiin. Kaatopaikalle vietäessä tavaroista erotellaan puu ja metallit. Kokoelmien turvaamiseksi riittävät ilmastointi- ja lämmitysratkaisut, ei pyrkimystä parhaaseen mahdolliseen ympäristön kustannuksella. Laaditaan kokoelmapoliittinen ohjelma maakunnan muiden museoiden kanssa. Hankitaan kalusteita ja tarvikkeita yhdessä lähialueen muiden museoiden kanssa.

Tapahtumat

Vältetään kertakäyttökulttuuria. Toistuvien tapahtumien julisteet vuosiluvutta, jotta niitä voi käyttää useampana vuonna. Monissa tapahtumissa tuodaan esiin perinteisiä talonpoikaisia työmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka tukevat kestävää kehitystä. Tapahtumien aiheet ovat ympäristökasvatuksellisia. Tapahtumiin järjestetään kimppakyyditys. Tapahtumiin liittyvät retket pyritään tekemään yhteiskuljetuksella henkilöautojen sijaan. Pyritään siihen, ettei tapahtumista synny paljon jätettä tai turhia kertakäyttöisiä rakenteita. Pyritään tuottamaan tapahtumia, jotka ovat kaikille saavutettavissa. Järjestetään yhdessä muiden kulttuurituottajien kanssa kansallisia ja paikallisia ilmaiskäyntipäiviä. Kierrätysmateriaaleja käytetään mahdollisuuksien mukaan mm. lasten työpajoissa. Tilaisuuksien tarjoiluissa käytetään lähellä tuotettuja elintarvikkeita sekä luomu- ja reilun kaupan tuotteita. Yhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden esim. yhdistysten kanssa. Näin jaetaan kuluja ja myös säästetään työaikaa.

Myymälä

Pakkaukset ovat ympäristöystävällisiä. Pakkausmateriaalia kierrätetään ja käytetään uudelleen. Paikallisten yritysten käyttö hankinnoissa. Kertakäyttökulttuuria vältetään. Myymälän valikoimassa suositaan käsityöläisten tuotteita, jotka ovat laadukkaita ja kestäviä. Tuotteet valmistetaan usein kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi jätelangoista virkatut patalaput, omasta pellosta otetusta savesta valmistettu keramiikka, kynttilänpätkistä valmistetut uusiokynttilät jne. Matkamuistot ovat omalla paikkakunnalla valmistettuja. Kaikki myytävät tuotteet voi kierrättää, polttaa tai kompostoida.

Kahvila/Ravintola

Käytetään paikallisia raaka-aineita, ei käytetä kertakäyttöastioita. Kahvilan tuotteet leivotaan itsepoimituista marjoista ja ruoka valmistetaan oman kasvimaan tuotteista. Kahvilassa ei käytetä kertakäyttöastioita. Saniteettitiloissa on kestävää kehitystä tukevat käsipyyhkeet. Käytetään reilun kaupan tuotteita. Biojätteet kerätään.

Toimisto

Vältetään turhaa kopiointia ja tulostamista. Kokouksiin tulostetaan harkiten, mieluiten heijastetaan käsiteltävät tiedostot kaikkien nähtäväksi. Tulostetaan kaksipuoleisesti, tulostepaperia ja kirjekuoria käytetään uudelleen. Koneiden (mm. tietokone, tulostin) automaattisten virrankatkaisutoimintojen tehokas käyttöönotto. Sisälämpötila on säädetty 21 asteeseen. Energiaa säästetään työtiloissa sammuttamalla valot ja näytöt kun poistutaan työhuoneesta. Käytetään ympäristömerkittyjä painotuotteita. Ns. paperiton toimisto pyrkii minimoimaan paperin kulutuksen. Mapit uusiokäytetään. Tehdään kestäviä hankintoja. Virkamatkat tehdään pääasiassa julkisilla kulkuvälineillä.

Hallinto

Seurataan ja kehitetään henkilöstön tietotaitoa ympäristöasioissa. Seurataan ympäristöohjelman toteutumista vuosittain. Tiimiorganisaatio, hyödynnetään puhelinkokouksia, videoneuvotteluita. Hallitus kokoontuu museon tiloissa paperittomasti. Kimppakyytejä ja puhelinneuvotteluja edellytetään aina kuin se on mahdollista. Kestävän toiminnan ohjeet on oltava tarpeeksi käytännönläheisiä, jotta niistä on hyötyä. Kaupunkiorganisaation sisällä käytetään sähköistä asiointia. Henkilöstölle on suositus suosia sähköistä asiointia asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaankin. Sähköisten järjestelmien käyttö mahdollistaa paperitoimitusten minimoinnin ja tiedonsiirron. Työmatkoilla pyritään käyttämään julkista liikennettä.

Visiotaso

Museoalan tulevaisuus saattaa olla hyvin pitkällä tähtäimellä virtuaalinen. Kokoelmien yhteiskäyttö ja hyvät kokoelmapohjaiset sivustot ja linkitykset vähentävät niin matkustustarvetta kuin kokoelmien tallennustarvetta. Museotoimen hajallaan olevia toimintoja tulisi yhdistää, jolloin liikkuminen eri toimipisteiden välillä vähenisi. Museoiden toimitilat tulisi olla varsinaiseen käyttöönsä suunnitellut, jolloin suunnittelussa voitaisiin paremmin huomioida myös kestävä kehitys sekä työnteossa että asiakaspalvelussa. Pyrimme esimerkillämme saamaan ihmiset arvostamaan pitkäkestoisuutta, suunnitelmallisuutta ja vaatimattomuutta. Ajatus kestävästä kehityksestä olisi tiedostettu ja osa toimintaa. Yhteistyön lisääminen esim. hankinnoissa, konservointipalveluissa ja muissa asiantuntijapalveluissa. Museolla olisi kestävän kehityksen ohjelma.

Ympäröivä yhteiskunta

Kontakti ja yhteistyö lähiympäristön toimijoiden ja paikallisyritysten kanssa. Mikään ei ole irrallaan valtion ja kunnan vaateista ja museon tavoitetasot ovat paljolti yhteydessä ns. ylhäältä annettuihin vaatimuksiin ja toisaalta globaalien tulevaisuushuolien aiheuttamien paineiden sanelemaa. Kunnan ympäristötoimen ja nuorten työpajan kanssa tehdään yhteistyötä, muun muassa ympäristötietoisuuden voimistamisessa kuntatasolla. Korostetaan kaikkien yhteistä vastuuta sekä kulttuuri- että luonnonympäristöstä. Museoiden tulisi sijaita keskeisillä paikoilla esim. kaupungin kävelykeskustan yhteydessä, jolloin museoon voisi saapua jalkaisin tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Paikallisyhteisö pyritään ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa. Paikallista työvoimaa, tuotteita ja osaamista käytetään aina kun mahdollista. Kaavoitukseen liittyvät lausunnot rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Yleisö

Museo toimii yleisön ehdoilla ja sitä varten. Siihen lukeutuvat myös tulevat sukupolvet, joille tiedot aikaisempien polvien hyvistä ja huonoista ratkaisuista tallentuvat osaltaan museoihin. Yleisö pääsee osallistumaan museon järjestämiin talkoisiin, esimerkiksi niittotalkoot, punamultamaalin keitto ja sillä maalaaminen, pärekaton tekeminen ym. Tapahtumien avulla pyritään saamaan yleisö tietoiseksi esim. vanhan materiaalien ja työtapojen käyttökelpoisuudesta. Museoiden asiakaspalvelutoimintoja tulisi voida keskittää, jolloin siirtyminen kohteesta toiselle olisi yleisölle mahdollisimman helppoa joko jalkaisin tai julkisia kulkuvälineitä käyttämällä. Museot tarjoavat ei-aineellisia kokemus-, elämys- ja tietopohjaisia palveluita, joissa kestävän kehityksen ajatusta kyetään paremmin toteuttamaan. Yleisötietokoneelta pääsy kansallisiin avoimiin arkisto- ym. kokonaisuuksiin. Varmistetaan saavutettavuus luomalla toimiva paikallistason yhteistyöverkosto. Suositaan joukkoliikennettä. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja yleisöpalautteen huomioiminen.

Viestintä

Suurin osa viestinnästä tapahtuu sähköisesti vältetään turhaa paperin käyttöä Kulttuuritoimi keskittää viestinsä lehdistöön nähden. Lehdistökuvat toimitetaan sähköisenä. Ei lähetetä postitse tai faksilla tiedotteita, vaan kaikki tiedotus hoidetaan sähköpostilla tai verkossa. Käytetään hyvin paljon hyväksi virtuaalimaailmaa viestinnässä. Muiden museoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa toteutetaan yhteismarkkinointia. Fyysisestä postituksesta on siirrytty pikku hiljaa kohti sähköisiä postituslistoja. Kaikkeen toimintaan tapahtumista hankintoihin sisältyy ympäristökasvatuksellinen viesti. Avoimuuteen pyrkiminen päätöksenteossa, mm. kuukausipalaverit. Saavutettavuuden varmistaminen, toimiva paikallistason yhteistyöverkosto.

Palvelut

Kuvatilaukset toimitetaan sähköpostilla. Palveluiden keskittäminen edistää kestävää kehitystä mikäli joukkoliikenne toimii riittävällä tasolla. Rakennuskulttuuritalo Toivon toiminta perustuu kaiken kaikkiaan kestävään kehitykseen ja sen neuvontaan ja ohjeistamiseen. Saavutettavuus pyritään huomioimaan kaikissa palveluissa. Laadukkaat opastuspalvelut. Opetuspaketit peruskouluille, lukiolle sekä ammatillisille oppilaitoksille.

Tutkimustoiminta

Museon tutkimustyö on yleensä ns. perustutkimusta, jossa työskennellään aineiston/tietokoneen parissa. Arkeologinen ja luonnontieteellinen maastotyö tapahtuvat etukäteen huolella suunnitelluissa tutkimuskohteissa. Kävijä- ja asiakastutkimukset, kulumistutkimukset. Tutkimus museossa tapahtuu usein näyttelyitä varten. Näyttelyt meillä kertovat muun muassa talonpoikaisesta kulttuurista, joka sinällään tukee kestävän kehityksen ajattelumallia. Eräs tutkimuksen painopistealue on vesivoiman käyttö voimanlähteenä. Yhteistyö muiden museoiden kanssa näyttelyiden valmistelussa. Museon edustaman toimialan historian tallentaminen ja tutkiminen.

Pedagoginen viestintä, esimerkkejä

Laadimme opettajien kanssa yhdessä pedagogista aineistoa talon annista. Pedagoginen viestintä kouluille sähköisesti. Kulttuuriympäristökasvatustyö; opintokäynnit, esitelmät, luennot, työpajat, näyttelyt ja niiden esittelyt, opetusmateriaalit, julkaisut, erilaiset tapahtumat ja tiedotus.
- Kulttuuriperintö ja luonto -valtakunnallinen verkko-oppimateriaalihanke -2010
- Kulttuuriympäristötyöpaja-hanke
- Keski-Suomen maakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmä (KYKY) ja sen työvaliokunta; Keski-Suomen ympäristökasvatuksen kehittämis- ja toimintasuunnitelma, ympäristökasvatuspalkinnot, Viestejä maisemassa -kilpailu, seminaarit, lausunnot jne.
- Arkkitehtuurikasvatusyhteistyöryhmä; luennot ja tapahtumat
- Euroopan rakennusperintöpäivät vuosittain; tapahtumat
- Rakennusperintö (RAPE) -työryhmä; korjaus- ja entistämisavustusasiakkaiden tiedotustilaisuudet
- Maakunnallinen kulttuuriympäristökasvatus; mm. Viestejä maisemassa koululaistehtävät ja -opastukset, Päivä Eilisessä -verkkosivut ja työpajat, perinnepäivät, kotiseutukävelyt jne.
- arkeologinen kulttuuriympäristökasvatus; seminaarit, muinaisjäännöskoulutus, esitelmät ja luentoja.

Muuta, mitä?

Yhteistyötä ja verkostoitumista muiden museoiden kanssa pidettiin tärkeänä.